Venäjän valtionjohto, Kremliin läheisesti liittyvät mediat ja asiantuntijat ovat viime viikkoina esittäneet toistuvasti väitteitä, joiden mukaan länsimaiset yhtiöt ovat palaamassa Venäjälle.
Venäjän suurimpiin medioihin lukeutuva Gazeta uutisoi helmikuussa, että jopa 350 länsifirmaa palaisi Venäjälle tämän vuoden loppuun mennessä.
Medialähteiden mukaan Venäjälle ovat palaamassa amerikkalaiset Pepsico, Coca-Cola, Apple, Microsoft, Cisco, Johnson & Johnson, Nike, Starbucks, McDonald’s, autokonsernit Renault ja Hyundai sekä vaatealan yritykset Uniqlo ja Inditex.
Suurin osa länsiyhtiöistä ei ole kommentoinut väitteitä. Ainoastaan ranskalaisen Renaultin toimitusjohtajan Luca de Meon antoi ymmärtää Financial Timesin haastattelussa, että yhtiö voisi harkita paluuta. Eteläkorealainen Hyundai taas kiisti jyrkästi väitteet paluustaan Venäjälle.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshesin mukaan Venäjän valtiojohdon puheita voi tulkita eräänlaisena informaatiokampanjana.
Moshes vertaa Kremlin väitteitä länsiyhtiöistä kipinöihin, jotka voivat leimahtaa suureksi roihuksi hetkellä millä hyvänsä.
Kampanjan ajoitus ei ole sattumaa. Moshes esittää kolme syytä, miksi Venäjä on aloittanut kampanjan juuri nyt.
Ensimmäinen syy: Trumpin houkutteleminen
Venäjä tietää, että rauhan neuvottelemisesta Ukrainaan tulee vaikeaa. Se voi siksi yrittää pedata mahdollisia aseleponeuvotteluja.
– Venäjä saattaa houkutella Donald Trumpia rauhanneuvottelujen alla lupaamalla amerikkalaisten yritysten suosiollista paluuta Venäjälle, Moshes selittää.
Helmikuussa Venäjän ja Yhdysvaltain ulkoministerit neuvottelivat Ukrainan-aluekysymyksistä Saudi-Arabiassa. Paikalla oli myös Venäjän suorien investointien rahaston johtaja Kirill Dmitriev.
Vedomosti-lehden mukaan Dmitriev sanoi Trumpin hallinnon edustajille, että amerikkalaisyhtiöt ovat menettäneet yli 300 miljardia dollaria vetäydyttyään Venäjän markkinoilta ja kutsui yhtiöt takaisin Venäjälle ”tienaamaan rahaa”.
Kokouksen jälkeen Venäjän presidentti Vladimir Putin määräsi virkamiehet työstämään mekanismia ulkomaisten yritysten palaamiseksi Venäjälle.
Moshes pitää todennäköisenä, että kyseessä on osa Venäjän laajaa neuvottelupakettia, jolla Venäjä yrittää houkutella Trumpia puolelleen.
Mutta tarttuuko Trump Venäjän syöttiin?
Ulkopoliittisen instituutin vierailevan tutkijan Lauri Tähtisen mukaan Trump etsii jatkuvasti sopimuksia ja mahdollisuuksia liiketoimintaan. Lisäksi presidenttinä Trumpilla on ollut tapana suhtautua hyvin avoimesti erilaisiin neuvotteluvaihtoehtoihin.
– Trump saattaa harkita myös sellaisia mahdollisuuksia, jotka aluksi vaikuttaisivat radikaaleilta tai kummallisilta, Tähtinen sanoo.
Tutkija kuitenkin huomauttaa, että Trumpin päätöksenteko on usein arvaamatonta.
Toinen syy: Energiasopimus Euroopan kanssa
Tutkijat pitävät todennäköisenä, että Venäjä pyrkii lämmittelemään taloudellisia ja diplomaattisia suhteita Yhdysvaltoihin pakotteiden lieventämiseksi.
Tähtinen pitää mahdollisena, että Trump harkitsee taloudellisten ja diplomaattisten suhteiden solmimista Venäjään Ukrainan konfliktin päättämiseksi.
Trump on todennut pitävänsä helpompana toimimista Venäjän kuin Ukrainan kanssa pyrkimyksissä sodan päättämiseksi.
Video näyttää, kuinka Trump haukkui Zelenskyä jälleen maaliskuun alussa:
Toisaalta Trump on uhannut Venäjää uusilla pakotteilla ja tuontitulleila Venäjän Ukrainaan tekemien iskujen vuoksi.
Moshes huomauttaa, että Venäjän taloudelle on Yhdysvaltain merkitys huomattavasti pienempi kuin Euroopan kanssa käyty energiakauppa. Venäjä voi kuitenkin yrittää käyttää Trumpia hyväkseen saavuttaakseen energiadiilin Euroopan kanssa.
– Mikäli Trump solmii taloudelliset ja diplomaattiset suhteet Venäjän kanssa, eurooppalaiset saattaisivat tuntea olonsa oikeutetuksi tekemään uuden energiasopimuksen Venäjän kanssa, Moshes selittää.
Amerikkalaisen elintarvikeyhtiöiden paluu Venäjälle olisi siis toissijaista, mutta se voisi toimia viestinä eurooppalaisille energia-alan yhtiöille. Moshesin mukaan Euroopan maista erityisesti Saksassa on tahoja, jotka olisivat valmiita tarttumaan tilaisuuteen.
– Kolmen vuotta sitten Saksassa pidettiin irtaantumista Venäjän kaasusta pysyvänä. Nyt vaaleissa käytyjen keskustelujen aikana kävi ilmi, että maassa on paljon energia-alan lobbaajia, jotka haluavat palauttaa suhteet Venäjään, Moshes sanoo.
Tällä videolla asiantuntija kertoo, millaista energiapolitiikkaa Saksan uudelta hallitukselta on odotettavissa:
Kolmas syy: Venäjän poliittisten tavoitteiden saavuttaminen
Moshesin mukaan länsimaisten yhtiöiden palaaminen Venäjälle tukisi Kremlin tavoitetta saada länsi tunnustamaan, että Ukrainan tukeminen oli virhe.
– Venäjä tavoittelee edelleen Ukrainan kukistamista ja sitä, että sodan päättymisen jälkeen länsi hyväksyisi taloudellisten suhteiden palauttamisen Venäjään, tutkija sanoo.
Taloudellisten suhteiden palauttaminen palvelisi myös Venäjä pyrkimystä kirjoittaa uusiksi kylmän sodan jälkeinen maailmanjärjestys.
Venäjän geopolittiset tavoitteet ovat käyneet ilmi esimerkiksi Venäjän johdon viimeaikaisista puheista. Varapääministeri Denis Manturov ehdotti, että Venäjälle palaavat länsimaiset brändit pitäisi velvoittaa tunnustamaan Venäjän Ukrainassa miehittämät alueet.
Ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova taas vaati, että ”Venäjältä karanneet länsibrändit” pitää saada vastuuseen kotimaansa poliitikkojen kyseeanalaistavista lausunnoista, jotka koskevat Neuvostoliiton roolia toisen maailmansodan päättymisessä.
Haluavatko länsimaiset yhtiöt takaisin Venäjälle?
Venäjän vuonna 2022 alkaneen hyökkäyksen jälkeen maasta poistui tai toimintansa keskeytti lyhyessä ajassa yli 500 länsimaista yritystä.
Venäjälle jääneitä yhtiöitä on paheksuttu voimakkaasti ja leimattu ne sodan sponsoreiksi.
Moshes uskoo, että monet länsiyhtiöt palaisivat Venäjälle, elleivät ne kärsisi imagotappiota.
Tähtisen mukaan yksittäiset amerikkalaisyhtiöt saattavat harkita paluuta. Hän ei usko, että yleistä ryntäystä olisi tulossa.
– Riskit ovat joka tapauksessa merkittävät, ja monet yritykset varmasti pelkäisivät joutuvansa pelinappuloiksi.
On myös paljon yhtiöitä, jotka eivät välttämättä enää palaa Venäjälle. Esimerkiksi Googlen paluu Venäjälle on epätodennäköistä, sillä Venäjä määräsi yhtiölle viime vuonna 20 000 kvintiljoonan dollarin suuruisen sakon.
Selitämme tällä videolla, kuinka isosta summasta on kyse:
Moshesin mukaan firmat, jotka joutuivat kansallistamisen uhreiksi vetäytyessään Venäjältä, tuskin palaavat maahan lähiaikoina. Esimerkiksi Fortumin paluuseen Venäjälle Moshes ei usko.
