Ukrainan sodan sotilaallinen ratkaisu tai varsinainen rauha on vielä kaukana, presidentti Sauli Niinistö arvioi Ylelle antamassaan haastattelussa. Siksi nyt spekuloidaan muilla vaihtoehdoilla, joilla sodankäynti voisi loppua.
Niinistö oli Suomen tasavallan presidentti 2012–2024. Hän kirjoittaa parhaillaan Euroopan unionin pyynnöstä raporttia, miten kriisivalmiutta voitaisiin parantaa.
Viime viikkoina julkisuudessa on esitetty ajatuksia, joissa Ukraina saisi Naton turvan ja jäsenyyden niille alueille, jotka ovat Ukrainan hallituksen hallussa. Tarkoitus olisi saada sotiminen päättymään, vaikka Venäjä yhä miehittäisi osaa Ukrainan pinta-alasta.
– Jos tällainen viiva vedettäisiin, niin se olisi pitkään pysyvä ja varsin jännittynyt tilanne, Niinistö sanoo.
Sotiminen saattaisi alkaa uudelleen. Kun Venäjä ja Nato olisivat rajalla vastakkain, tilanne voisi johtaa eskalaatioon, Niinistö arvioi.
– Voisiko tämä ratkaisu tyydyttää tässä vaiheessa Ukrainaakaan? Se on ukrainalaisten käsissä.
Sodan lopettamisessa toisella puolella on Venäjän presidentti Vladimir Putin.
Niinistö muistuttaa, että Putinista on pidätysmääräys sotarikoksesta.
Länsi-Saksan malli on noussut taas keskusteluun
Lännelle on tullut nyt kiire etsiä Ukrainalle tietä Natoon.
Esimerkiksi Naton pääsihteerin tehtävät jättänyt Jens Stoltenberg nosti esiin Ukrainan liittämisen Natoon samaan tapaan kuin Länsi-Saksa oli aikoinaan Naton jäsen, vaikka Itä-Saksa ei ollut. Ajatus on ollut esillä ennenkin.
Ukrainalle on haettu mallia myös Etelä- ja Pohjois-Korean jaosta.
Niinistön mielestä tällaisia ratkaisuja yhdistää juuri se, että ne tuppaavat olemaan pitkäikäisiä.
Nato ei sääntöjensä mukaan ota jäsenekseen sotaa käyvää maata.
Niinistö arvioi, että ilmassa olevilla spekulaatioilla luodaan edellytyksiä Ukrainan Nato-jäsenyydelle. Ehdotus, että vain osa Ukrainaa tulisi Natoon ilman sotaa käyviä alueitaan, kertoo Niinistön mielestä väljästä tulkinnasta. Ukrainan kohdalla ollaan valmiita käyttämään harkintaa.
”Venäjä keskittyy sotilaallisen voiman kasvattamiseen”
Moni haluaisi sodan loppuvan juuri nyt, ja tähän on useita syitä. Ukrainassa edessä on jälleen sotatalvi. Yhdysvaltojen presidentinvaalit luovat epävarmuutta Ukrainan tuen jatkumiselle.
Myös rintamatilanne on hankala. Vaikka Venäjä menettää koko ajan suuria määriä sotilaitaan haavoittuneina ja kaatuneina, se onnistuu saavuttamaan pieniä voittoja.
Nato-maat, Suomi mukaan lukien, ovat sanoneet tukevansa Ukrainaa niin pitkään kuin on tarpeen. Jos Ukrainaa ei tueta niin paljon, että se saisi alueensa takaisin, onko länsi pettänyt Ukrainan?
Niinistö sanoo Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin toivovan, että länsi tukisi Ukrainaa niin paljon kuin on tarpeen.
– Lännen tuki on kuitenkin ollut massiivista.
Mutta juuri nyt näyttää, että tuki ei kestä loputtomiin, vaikka haluja olisi. Tukiresurssit ohenevat, Niinistö sanoo.
– Länsi ei todellakaan ollut kovin hyvin varautunut.
Kylmän sodan jälkeen länsi tuudittautui siihen, että rauha pysyy. Länsimaat ovat havahtuneet muutokseen, mutta vie aikaa, ennen kuin teollisuudessa on niin suuret tuotannot, että aseita alkaa olla taas hyllyssä.
Ei niitä hetkessä luoda, Niinistö toteaa.
Venäjän tilanne on toinen. Vaikka aseita kuluu Ukrainan rintamalla valtavasti, on arvioitu, että Venäjä tuottaa niitä enemmän kuin kuluttaa.
– Mahdollisesti näin on. Se on selvä merkki siitä, että Venäjä keskittyy nyt sotilaallisen voiman kasvattamiseen.
Punaiset linjat ylitettiin yksitellen
Yhdysvaltain vaaleihin on alle kuukausi. Donald Trump on sanonut päättävänsä sodan päivässä jos voittaa vaalit.
Tänä viikonloppuna Ukrainaa tukevien maiden oli tarkoitus olla koolla Saksan Ramsteinissa kuulemassa Ukrainan presidentin voitonsuunnitelmaa.
Kokoontumisen oli kutsunut koolle Yhdysvaltain presidentti Joe Biden. Bidenin piti myös tavata erikseen Euroopan vahvojen valtioiden johtajat. Hän kuitenkin perui tulonsa hurrikaanin takia.
Aika ennen Yhdysvaltain vaaleja käy vähiin, samoin viikot ennen talvea.
On vielä yksi kysymys. Olisiko lännen pitänyt toimia sodassa toisin? Päättäväisemmin, nopeammin?
Ukrainaa tukiessaan Nato-maat ovat kerta toisensa jälkeen ylittäneet niin sanottuja punaisia linjoja. Ne ovat luovuttaneet panssarivaunuja, hävittäjiä ja pitkän matkan aseita, vaikka ensin maat pelkäsi näiden kiihdyttävän sotaa.
– Nämä rajat ovat olleet pitkälti oletettuja ja niitä on varottu. On menty eteenpäin askel kerrallaan, eivätkä oletukset ole lauenneet.
Esimerkiksi Naton edellinen pääsihteeri Jens Stoltenberg on Financial Timesin haastattelussa harmitellut, miksi Ukrainalle ei ole annettu enemmän aseita aiemmin, sillä niin toimimalla sota olisi saattanut ratketa nopeammin.
Niinistö muistuttaa, että lännessä oli vielä sodan alussa epätietoisuutta, mihin tilanne johtaa. Varovaisuutta aiheuttivat spekulaatiot siitä, että sota laajenisi tai Venäjä käyttäisi taktisia ydinaseita.
– Aina, kun heittäydytään ajassa taaksepäin, löytyy parempia ratkaisuja. Mutta täytyy vaan pitää taustalla mielessä myös juuri senhetkinen tilanne.
