Pokrovskista käydään todennäköisesti verinen taistelu, mutta kaupunkiin johtava tie on toistaiseksi tukossa, sanoo asiantuntija.
Muutaman kuukauden päästä tulee kuluneeksi jo kolme vuotta siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan.
Tänä syksynä Venäjä on onnistunut etenemään useilla suunnilla esimerkiksi Pokrovskin kaupungin liepeillä Donetskissa.
– Siellä on edetty enimmillään yli 15–16 kilometriä suoraan ja vallattu merkittävä määrä kyliä, sanoo Ukrainan sodan asiantuntija Emil Kastehelmi. Hän kuuluu Ukrainan sotaa avoimista lähteistä seuraavaan ryhmään.
Venäläiset ovat valloittaneet laajoja alueita myös Vuhledarin suunnalla Donetskissa.
– Bahmutin suunnalla venäläiset ovat onnistuneet myös tekemään Ukrainan kesän 2023 vastahyökkäyksen tuloksia tyhjäksi. Eikä pidä unohtaa Luhanskin-Harkovan raja-aluetta, jossa myös on puskettu Ukrainaa monessakin suunnassa.
Keskeisimmät muutokset rintamalla ovat tapahtuneet Kurskissa
Venäjä on onnistunut valtaamaan syyskuusta lähtien vastahyökkäyksillä takaisin myös Ukrainan valloittamia alueita Venäjän Kurskissa.
– Ukrainalaiset ovat menettäneet aika merkittävän osan alueesta. Viimeisimmissä hyökkäyksissä venäläiset ovat onnistuneet lyömään niin sanotun Kurskin pullistuman läntistä sivustaa sisäänpäin.
Yksi paljon esillä olleista kohtalonkysymyksistä on ollut taistelu Pokrovskin hallinnasta. Se on ollut Kastehelmen mukaan venäläisten painopisteenä jo pitkään.
Ukrainalaiset linnoittavat aluetta aktiivisesti, mutta Pokrovskin kaupungin raja on enää noin seitsemän kilometrin päässä etulinjasta.
– Kun venäläiset ovat vallanneet joitakin asemia, ukrainalaiset ovat kaivaneet niitä lisää. Siellä on aika tiukkaa puolustautumista. Tie Pokrovskin kaupunkiin on nyt ollut jo useamman viikon ajan melko lailla tukossa.
Etenemisistään venäläiset ovat joutuneet maksamaan sotilaidensa verellä.
Mediassa liikkunutta tietoa siitä, että syyskuu olisi ollut venäläisille ”verisin” pitkään aikaan, Kastehelmi ei kuitenkaan allekirjoita.
– Väitettä tukevaa dataa ei mielestäni ole riittävästi. Toki on mahdollista, että venäläiset olisivat laajamittaisesti siirtyneet käyttämään taktiikoita, joissa jalkaväkeä kuluu jostakin syystä ennätysmäärät. Mutta täytyy huomioida, että Venäjällä on jo takanaan äärimmäisen verisiä kuukausia, esimerkiksi Avdijivkassa ja Bahmutissa, Kastehelmi sanoo.
Pohjoiskorealaisista sotilaista ei rintamalla merkkejä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui viikonloppuna siitä, että rintamalla taistelisi Venäjän puolella nyt myös pohjoiskorealaisia sotilaita.
Kastehelmen mukaan pohjoiskorealaisia voi olla jonkinlaisissa tehtävissä. Merkkejä siitä, että Venäjä käyttäisi pohjoiskorealaisista koostuvia sotilasosastoja, jotka osallistuisivat aktiivisesti sodankäyntiin, ei kuitenkaan ole nähty.
Ukrainan taas on viime aikoina uutisoitu kärsivän miehistöpulasta. Kastehelmen mukaan tilanne on hieman parantunut loppukesän ja syksyn aikana. Sitä on edesauttanut myös laki liikekannallepanosta.
Ongelmana on edelleen pikemminkin sotilaiden laatu kuin määrä. Kunnollinen sotilaskoulutus vaatisi pidemmän ajan kuin Ukrainalle on mahdollista.
– Ukraina pystyy muodostamaan lähinnä jalkaväkipainotteisia prikaateja. Se ei pysty muodostamaan mekanisoituja yhtymiä, joiden voimalla se voisi päihittää Venäjän asevoimat.
Samaan aikaan myös Venäjä saa joukkoihinsa täydennystä, mutta mobilisointi on entistä vaikeampaa myös Venäjällä.
– He ovat joutuneet korottamaan sotilaalle maksettavia palkkioita, mikä viittaa siihen, että ihan joka kadun kulmasta ei löydy valtavia määriä halukkaita, Kastehelmi sanoo.
Kalustopuolella Venäjän ylivoima saattaa alkaa näkyä Kastehelmen mukaan vuonna 2026, kun se saa asetuotantonsa täyteen vauhtiin.
Lännen Ukrainalle toimittamien aseiden määrästä on saatavissa niukasti tietoa.
Esimerkiksi tietoa siitä, kuinka paljon Ukrainalla on käytettävissään F-16-hävittäjiä, ei ole julkisesti saatavilla. Joka tapauksessa niitä lienee käytössä niin vähän, että niillä ei ole käytännössä vaikutusta sodan kulkuun.
Tankkikalustosta tiedetään, että Ukraina on käyttänyt hyökkäyksessään Kurskiin muun muassa amerikkalaisia Bradly-vaunuja sekä saksalaisia Leopardeja.
Amerikkalaisia Abrams-taistelupanssarivaunuja Ukraina sai alun perin 31 kappaletta. Niistä osa on menetetty, osa on huollossa. Kastehelmi arvioi, että aktiivisessa käytössä on arviolta ehkä vain toistakymmentä vaunua.
