Talouspakotteet ja yritysten vapaaehtoinen vetäytyminen ovat romahduttaneet Suomen Venäjän-viennin Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.
Samaan aikaan Suomen vienti Keski-Aasiaan ja Kaukasukselle on kasvanut valtavaa vauhtia.
Siihen on laillinen ja laiton syy, sanovat Tullin pääjohtaja Sami Rakshit ja Venäjä-tutkija, Turun Kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto.
Laillinen syy on se, että osa nykyisestä Keski-Aasian viennistä meni aiemmin Venäjälle varastoihin, joista paikalliset yritykset veivät tavaraa edelleen Keski-Aasian maihin. Nyt suomalaisyritykset myyvät tavaroita suoraan esimerkiksi Kazakstaniin ja Kirgisiaan.
– Laiton puoli on se, että Keski-Aasian, etenkin Kazakstanin, kautta kierretään EU:n talouspakotteita ja lopullisesti tavarat päätyvät Venäjälle, Liuhto sanoo.
Rakshit arvioi, että osa tavaroista päätyy Venäjälle niin, ettei se valkene tavaroita Suomesta vievälle yhtiölle ollenkaan. Osin kyse taas on täysin tietoisesta toiminnasta.
– Kysyntä on kova ja houkuttelevuus on suuri, koska kauppahinnatkin saattavat olla merkittävästi suuremmat kuin niin sanotusti normaalimarkkinoille myytäessä.
Valtavat kasvuprosentit
Tullin tavaraviennin tilastot paljastavat valtavia kasvulukuja Suomen Keski-Aasian viennistä. Yle vertasi tilastoista kuluvan vuoden ensimmäistä puoliskoa eli tammi–kesäkuuta sotaa edeltävään aikaan eli vuoden 2021 tammi–kesäkuuhun.
Esimerkiksi Kirgisian vienti on kasvanut tuona aikana 1 433 prosenttia, eli vienti on noin 15-kertaistunut.
Viime vuonna vienti oli koholla vielä huomattavasti enemmän. Koko vuonna 2021 Suomen vienti Kirgisiaan oli runsaat 3 miljoonaa euroa, ja vuonna 2023 vienti oli kohonnut jo yli 112 miljoonaan. Kasvu oli siis noin 35-kertaista.
Tänä vuonna vienti Keski-Aasiaan on romahtanut, kun Suomen itäraja on ollut suljettuna. Sulku katkaisi kumipyöräliikenteen myös Keski-Aasiaan, koska reitti sinne on kulkenut pääosin Venäjän kautta. Vienti on silti edelleen huomattavasti suurempaa kuin ennen sotaa.
Kirgisian valtavia kasvulukuja selittää osin se, että ennen sotaa Suomen vienti maahan oli olematonta.
Esimerkiksi Kazakstaniin vientiä oli runsaammin jo ennen sotaa. Siksi kasvuprosentti on pienempi. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla Suomesta vietiin tavaraa Kazakstaniin noin 57 miljoonan arvosta. Se oli noin 60 prosenttia enemmän kuin ennen sotaa tammi–kesäkuussa 2021.
Sitä, kuinka suuri osa Keski-Aasian viennistä menee todellisuudessa Venäjälle, on Tullin Rakshitin ja professori Liuhdon mukaan mahdotonta arvioida.
Se kuitenkin tiedetään, että Suomen Keski-Aasian viennin kasvu tulee suurimmaksi osaksi tavaroista, jotka ovat Venäjän pakotelistalla.
Joukossa on paljon myös Venäjän sotakoneiston tarvitsemaa tavaraa. Kari Liuhto nostaa esimerkeiksi maansiirtokoneet ja rekkojen vetoautot.
– Ennen hyökkäyssodan alkua vetoautoja meni Keski-Aasiaan muutama kappale. Sitten 2023 Kazakstaniin ja Kirgisiaan niitä meni yhtäkkiä parisataa kappaletta.
Miksi juuri Keski-Aasia ja Kaukasus?
Koko EU:n vienti Keski-Aasiaan ja Kaukasukselle alkoi kasvaa pian sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Pakotteiden kiertämisen kannalta alueen maat ovat suotuisia reittejä Venäjälle. Moni alueen maista kuuluu yhdessä Venäjän kanssa Euraasian talousunioniin, jonka sisällä tavarat liikkuvat vapaasti. Alueella on myös paljon venäjänkielisiä.
Moni firma sisällyttää vientisopimuksiinsa pykälän, joka kieltää jälleenviennin Venäjälle. Käytännössä valvonta on kuitenkin hankalaa.
Suomesta vienti Keski-Aasiaan kulkee pääasiassa Venäjän kautta. Jos kyse on pakotteiden kiertämisestä, ja tavarat ovat todellisuudessa menossa Venäjälle, ne tuskin koskaan kulkevat perille asti.
– Jos aikomus on tehdä tehdä vilppiä, niin miksi ihmeessä kuljettaa tavaraa vaikka Kazakstaniin asti? Todennäköisesti se jää matkan varrella Venäjälle, Kari Liuhto sanoo.
Maiden välillä viennin kehitys on vaihdellut kaikkina sotavuosina. Tullin Sami Rakshit pitää selityksenä sitä, että suotuisin kiertoreitti pakotteille on muuttunut vähitellen.
– Heittely on niin suurta, että minulle nuo luvut kertovat siitä, että pakotteiden kiertämiseen liittyvät logistiset reitit ovat vaihdelleet.
Länsimaat EU etunenässä ovat myös pyrkineet vaikuttamaan alueen maihin, jotta ne tukkisivat pakotteiden kiertoreittejä. Painetta EU:lta on saanut etenkin Kazakstan, joka on alueen suurin kauppakumppani EU:lle.
Pakotteiden kiertäjät ovat askeleen edellä
Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla vienti Keski-Aasiaan ja Kaukasukselle putosi viime vuodesta noin puoleen. Pudotus alkoi heti, kun itäraja eli maantiereitti alueelle suljettiin.
Muiden EU-maiden vienti ei ole juuri laskenut. Korvaavia reittejä läntiselle tavaralle on etenkin Baltiassa, jossa vienti Keski-Aasiaan on niin ikään valtavasti koholla.
Tullin Sami Rakshitin mukaan tämä kuvaa sitä, että osa Suomen viennistä on ollut todellisuudessa peräisin muualta EU:sta. Tavaraa on ensin tuotu Suomeen etenkin Keski-Euroopasta, ja Keski-Aasian vienniksi tavara on kirjattu vasta Suomessa.
Menettely vaikeuttaa pakotteiden valvontaa.
Professori Kari Liuhto toteaa, että Venäjä on jatkuvasti löytänyt uusia reittejä saada pakotelistattua läntistä tavaraa tuontiin. Välikätenä toimivien yhtiöiden lisäksi pakotetavaran haalimisessa ovat mukana Venäjän tiedusteluviranomaiset. Liuhto sanoo, että lännen viranomaiset ovat jatkuvasti askeleen perässä.
– Kun lännessä on havaittu jokin reitti, trokarit ja Venäjän tiedustelupalvelu ovat aina keksineet uuden reitin.
MOT paljasti, miten suomalaisyritykset ovat vieneet Venäjälle miljoonien edestä sotakoneistolle hyödyllistä tavaraa
