Venäjä pyrkii valtaamaan Kurskin alueet takaisin ennen aseleposopimukseen suostumista, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari.
Ukraina hyväksyi Yhdysvaltain ehdotuksen 30 päivän aselevosta tiistaina. Venäjä kuitenkaan tuskin hyväksyy ehdotusta ihan heti, arvioi Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari Ylen aamussa.
Ukraina otti viime elokuussa haltuunsa Venäjän alueita Kurskin seudulla. Viime päivinä Venäjä on vallannut näitä alueita takaisin. Saari uskoo, että Venäjä pyrkii valtaamaan Kurskin alueet takaisin itselleen ennen aseleposopimusta.
– Itse arvioisin, että Venäjä pyrkii etenemään Kurskissa ja sen jälkeen ehkä harkitsee tätä. Ehkä tilanne ei kuitenkaan yhdessä yössä muuttunut, Saari toteaa.
Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen johtaja Kristi Raik arvioi Radio Suomen Päivän haastattelussa, että Venäjältä on tulossa erittäin kovaa painetta rintamalla ja yritystä vielä parantaa asemiaan. Keskiviikkona Venäjän joukot rynnäköivätkin Ukrainan suurimpaan Kurskissa valtaamaan kaupunkiin Sudžaan.
Raik kuitenkin uskoo, että lopulta Venäjä suostuu aselepoon.
– Venäjän on vaikea kieltäytyä, koska se näyttäisi niin selvästi siltä, että Venäjä on rauhanprosessin etenemisen esteenä.
Videolla Saari arvioi sitä, millainen ensireaktio Venäjältä on odotettavissa.
Venäjällä parempi neuvotteluasema kuin Ukrainalla
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suhteet Venäjään ovat olleet selvästi läheisemmät kuin edeltäjänsä Joe Bidenin. Saari ei usko, että Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteet kärsivät siitä, että Ukrainan kanssa on nyt solmittu sopua.
Saaren mukaan lähentyneet Venäjä-suhteet voivat näkyä neuvotteluissa esimerkiksi niin, että niitä käydään Venäjälle mieluisista asetelmista ja Ukraina pakotetaan tekemään myönnytyksiä.
– Yhdysvalloilla on vähemmän vipuvarsia suhteessa Venäjään kuin Ukrainaan. Ukrainan on käytännössä pakko suostua Yhdysvaltojen sanelemiin ehtoihin. Trump näkee Venäjän suurvaltana, jota ei voi samalla lailla läksyttää kuin pienempää maata, Saari sanoo.
Kristi Raikin mukaan Venäjä yrittää todennäköisesti saada itselleen mieluisia lisäehtoja sopuun, sillä sillä ei ole mitään erityistä syytä pitää kiirettä.
Saaren mukaan Euroopan pitäisi ehdottomasti pyrkiä siihen, että sitä kuultaisiin neuvotteluissa.
– Eurooppalaiset valtiot näkevät rauhanehdot samalla tavalla kuin Ukraina. Heidän läsnäolonsa vahvistaisi tuntuvasti Ukrainan asemaa.
Aselepo ei välttämättä pidä
Ukraina ehdotti ensin osittaista aselepoa merellä ja ilmassa. Taustalla oli se, että siellä aselevon toteutumista on helpompi valvoa kuin rintamalla. Saari huomauttaa, ettei julkisuuteen ole tullut tietoja siitä, miten aselevon toteutumista valvottaisiin.
– Rintamalla on hyvin vaikea todentaa tai valvoa tulitaukoa.
Aselepo antaisi molemmille osapuolille myös aikaa kerätä voimia. Raikin mukaan on vaikea sanoa, kumpaa se hyödyttäisi enemmän, Venäjää tai Ukrainaa.
Raik epäilee, että Venäjä ei välttämättä kunnioita aselepoa loppuun saakka. Hän huomauttaa, että Venäjä on aiemminkin rikkonut sopimiaan tulitaukoja Ukrainassa.
– Pikemminkin on odotettavissa, että Venäjä yrittää saada aikaiseksi tilanteen, jossa tulitauko rikkoutuu ja jossa se yrittää sälyttää syyn Ukrainan niskaan.
Voit katsoa koko Ylen aamun keskustelun allaolevalta videolta.
Muokattu 12.3. kello 12.13: Lisätty Kristi Raikin kommentit.
