Venäläinen journalismi ei ole kuollut, mutta siellä se on vaikeaa ja vaarallista, sanovat Pohjois-Norjaan maanpakoon muuttaneet toimittajat Denis Zagore ja Georgi Tšentemirov.
Venäläisjournalistit Denis Zagore ja Georgi Tšentemirov tekivät työmatkan Rovaniemelle marraskuun alussa. He haastattelivat Suomessa asuvia venäläisiä. Se on yksi tapa tehdä uutisia itänaapurista käymättä Venäjällä.
Myös internet ja some auttavat työssä. Venäjän viranomaiset julkaisevat netissä asiakirjoja ja oikeuden päätöksiä, joista saa tietoa. Itärajan takana asuvia voi haastatella soittamalla ja viestipalvelujen kautta.
Radiotoimittaja Zagore muutti Murmanskista ja lehtitoimittaja Tšentemirov Petroskoista Kirkkoniemeen Pohjois-Norjaan, kun Venäjä laajensi sotatoimiaan Ukrainassa 2022.
Tuolloin sananvapaus kiristyi äärimmilleen. Jos media tai journalisti kertoo Ukrainaan hyökkäämisestä ja sen kielteisistä puolista, valtio voi antaa jopa vankeustuomion ”asevoimien kunnian loukkaamisesta”.
– Asioista ei saa puhua niiden oikeilla nimillä. Täytyy välttää tiettyjä näkökulmia, puhua kaunopuheisesti. Toimittajan työstä on tullut vaikeaa ja jopa vaarallista, Zagore kertoo.
Parhaassa tapauksessa toimittajan pitäisi olla paikan päällä, siellä missä tapahtuu. Se on journalismin olennainen osa.
Tšentemirovin mukaan journalismi ei kuitenkaan ole täysin kuollut Venäjällä. Hän mainitsee esimerkkinä Putinin hallinnosta riippumattoman sanomalehti Novaja Gazetan, jolla on toimituksia Euroopassa, mutta edelleen myös Venäjällä.
Kansainvälisten asioiden asiantuntija Salla Nazarenko Suomen Journalistiliitosta sanoo, että autoritäärisessä diktatuurissa asukkaat tekevät kompromisseja ja journalistit sensuroivat itseään. Nazarenko ei tuomitse heitä.
– Jos vaihtoehto on toimeentulon menetys ja vankilatuomio, valinta voi olla kovin vaikea. On toimittajia, jotka avustavat paikan päältä maanpaossa olevia medioita, usein salanimillä. Ne, jotka toimivat julkisemmin, joutuvat totta kai noudattamaan repressiivisiä lakeja, Nazarenko kertoo sähköpostitse.
Jopa tuhat toimittajaa lähtenyt
The Moscow Times -lehden mukaan noin tuhat venäläistä journalistia lähti maanpakoon tai muuten muutti pois Venäjältä vuonna 2022. Osa on voinut palata, tai sen jälkeen on voinut lähteä lisää journalisteja. Puhutaan arvioiden mukaan ainakin sadoista lähteneistä.
Moni Venäjältä lähtenyt toimittaja on vaihtanut alaa. Sekä Zagore että Tšentemirov voivat jatkaa journalisteina, koska saivat töitä Norjasta Independent Barents Observerista. Se on Barentsin alueen asioista kertova verkkolehti, joka julkaisee uutisia englanniksi ja venäjäksi.
Independent Barents Observer työllistää Kirkkoniemessä neljä venäläistä ja kaksi norjalaista toimittajaa. Se saa rahoituksensa lahjoituksista ja Norjan arktiselta yliopistolta, sananvapautta puolustavalta Fritt Ord -säätiöltä ja mediakonserni Schibstedtiltä.
Sen sivuilla on ollut mainoksia, mutta niistä on luovuttu. Mainostulot olivat niin pieniä.
Venäjän ulkopuolella toimivaa venäläisjournalistien pyörittämää mediaa ovat muun muassa Meduza, Mediazona ja 7 x 7.
Yleisöä Venäjällä ja muualla
Ulkopuolelta käsin toimivalla venäläismedialla on yleisöä Venäjällä, mutta sieltä on vaikeaa saada tietoa lukijamääristä. Venäjällä oleva lukija joutuu käyttämään nettiä VPN-yhteyden kautta, jotta voi avata suljettuja nettisivuja ja salata selailut viranomaisilta.
Venäjänkieliset uutiset palvelevat myös lännessä ja muualla Venäjän ulkopuolella asuvia venäjänkielisiä, jotteivät he olisi riippuvaisia vain Putinin hallinnon talutusnuorassa olevasta mediasta.
– Venäläiset eivät ole menettäneet mielenkiintoaan vapaata ja riippumatonta mediaa kohtaan, Independent Barents Observerin päätoimittaja Thomas Nilsen kertoo sähköpostitse.
Suomessa asuu yli 80 000 henkilöä, joiden äidinkieli on venäjä. He ovat enemmistö kaikista Suomessa asuvista vieraskielisistä.
Kuuntele tallenne Yle Lapin aamulähetyksestä, jossa Anni Tolppi keskustelee aiheesta Sari Pöyhösen kanssa:
