Professori Laineen mukaan on vaarana, että asiat eskaloituvat, jos länsi hätiköi reaktioissaan.
Rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine Itä-Suomen yliopistosta ei pidä Venäjän operaatiota Viron rajalla mitenkään ihmeellisenä. Rajajoessa, kuten Venäjän ja Viron välillä, valtioiden raja seuraa joen syvintä uomaa, jonka paikka voi muuttua. Siksi rajan paikkaa tarkastellaan määräajoin.
Sama tilanne on esimerkiksi Ruotsin ja Suomen rajalla Lapissa, jossa rajalinja kulkee Tornion- ja Muonionjoen väylässä. Siihen ei tosin ole kohdistunut pitkään aikaan sen suurempaa mielenkiintoa.
Laine pitää kuitenkin provokaationa sitä, ettei Venäjä informoinut ja neuvotellut asiasta toisen osapuolen eli tässä tapauksessa Viron kanssa etukäteen.
Laineen mukaan tällaisissa tilanteissa on riski, että Venäjän provokaatioihin reagoidaan liian voimakkaasti ennen kuin ymmärretään, mistä on tarkalleen kysymys.
– Venäjä voi haluta lännen reagoivan tällaiseen pieneen sysäykseen liian isosti, johon he voisivat vastata vielä voimakkaammin.
Laineen mukaan Suomen vahvuudet ovat maltti ja jäitä hattuun -mentaliteetti.
Suomen ja Venäjän raja
Suomen ja Venäjän rajalla ei ole rajajokea, kuten Virossa, vaan raja on käytännössä maaraja, joka ylittää useita vesistöjä. Raja on merkattu koordinaattipisteillä. Vesistöihin rajaviivaa ei ole erikseen merkitty mutta merkkipoijuja on sijoitetttu noin 100 metrin päähän rajasta.
– Poijut ovat lähinnä sen takia, että jos siellä joku kalastaja tai retkeilijä sattuu olemaan, niin vielä ehtii kääntymään ympäri.
Suomen ja Venäjän välinen raja on siis hyvin erilainen kuin Viron ja Venäjän välinen raja. Laineen mukaan sellainen skenaario, jossa joku kävisi jotain poijua siirtämässä kymmenen metriä sinne tai tänne, ei ole merkityksellinen.
Laine ei provosoituisi edes Venäjän yksipuolisesta ilmoituksesta muuttaa Suomen ja Liettuan vastaisia merirajoja Suomenlahdella. Hän arvioi sen olevan härnäämistä, jossa sinällään pieni asia esitetään provosoivasti.
Meriraja määritetään tietyn välimatkan päähän rannikon muodosta ja esimerkiksi maannousun vuoksi se voi olla muuttunut. Laine päättelee, että Venäjällä on ehkä havaittu maantieteellisen muodon muuttuneen.
– Tässähän ei olisi mitään ihmeellistä. Varsinkin saaret muuttavat muotoaan.
Laine vertaa Venäjän toimia perinteisiin huoltajuuskiistoihin, joissa toinen osapuoli haluaa tahallaan hankaloittaa asioita rikkomatta kuitenkaan lakia.
– Tässä on vähän tällainen ilkeilyn maku.
Raja on muutakin kuin viiva kartalla
Laine korostaa, että rajalla on suuri symbolinen arvo, vaikka rajoilla tapahtuu kovin vähän mitään konkreettista. Rajat ovat uhittelun näyttämö.
Laine viittaa esimerkkinä Pohjois-Korean ja Etelä-Korean rajaan, joka on erityisen tarkkaan valvottu ja jossa rajan seuraaminen on saanut lähes teatraalisia piirteitä.
– Siellähän on katsomo, missä pystyy tarkkailemaan rajaprosesseja.
Rajoista on tullut vallan ja turvallisuuden symboli ihmisille, jotka ahdistuneena seuraavat maailman kriisejä ja lisääntynyttä epävarmuutta. Rajat kiinni -ratkaisut antavat yksinkertaisen vastauksen monimutkaisiin ongelmiin, joita ei kuitenkaan voi käytännössä rajata ulos rajoja sulkemalla.