Neljä Syyrian kansalaista pysäytettiin Venäjän raja-alueella lähellä Kostamusta tällä viikolla. Venäjän turvallisuusviranomaisen FSB:n mukaan siirtolaiset olivat matkalla Suomeen.
Alustavien tietojen mukaan Venäjän rajaviranomaiset pysäyttivät syyrialaiset rajalla sijaitsevassa metsässä.
Lisäksi turvallisuusviranomaiset pidättivät autonkuljettajan, joka oli vienyt siirtolaiset raja-alueelle. Syyrialaisia uhkaa nyt jopa viiden vuoden vankeusrangaistus.
Delovoi Peterburg ja Novaja Gazeta kertoivat syyrialaisten pidätyksestä 8. toukokuuta.
Kostamuksen kiinniotot ovat erikoisia, koska FSB on aiemmin kertonut tehneensä kiinniottoja lähinnä Leningradin alueen ympäristössä, Lahdenpohjan piirissä Karjalassa ja Pihkovassa sekä Jaaman piirissä, eli alueilla, jotka sijaitsevat lähellä Viroa.
Helmikuun aikana FSB kertoi ottaneensa kiinni ainakin 67 kolmannen maan kansalaista raja-alueilla eri puolilla Leningradin aluetta.
Marraskuussa Venäjä työnsi ihmisiä rajan yli osana hybridioperaatiotaan, mutta nyt se on yhtäkkiä alkanut tiedottaa aktiivisesti kiinniotoista rajavyöhykkeellä.
Mikä muuttui?
Hybridiuhkien ja Venäjän asiantuntija Hanna Smith arvioi, että Moskovan terrori-isku maaliskuussa ainakin muutti Venäjän siirtolaisia koskevaa politiikkaa.
– Kun tekijöiden tadžikki-yhteys tuli julkisuuteen, Venäjä ei enää voinut turvautua narratiiviin, jonka mukaan se on avoin ulkomaalaisille, eikä voi hallita alueensa kautta tapahtuvaa liikehdintää. Se olisi saanut Venäjän näyttämään heikolta valtiolta, jonka kontrollikoneisto on pettänyt, Smith sanoo.
Smithin mukaan taustalla vaikuttaa esimerkiksi Venäjän viimeaikainen politiikka, jolla maa on yrittänyt tukkia koulutetun väestön massapakoa.
– Venäjän hallinnon näkökulmasta näyttäisi kummalliselta, jos maan läpi saisi kulkea kuka vain samaan aikaan, kun Venäjä kiristää maastapoistumista koskevia lakeja.
Suomi ei ole Smithin mukaan tällä hetkellä Venäjän hybridivaikuttamisen ykköskohde.
– Suomen raja on kiinni. Jos tänne alkaa tulla ihmisiä, se viestii, että Venäjän rajaviranomaiset ovat korruptoituneita tai he eivät ole ajan tasalla tilanteessa eivätkä pysty hallitsemaan rajaa. Kumpikaan näistä ei ole hyvä tarina Venäjälle.
Alla olevalla videolla näkyy Moayad Salamin matka Suomeen viime lokakuussa. Yle haastatteli Salamia tässä jutussa.
Hybridiuhka on kuitenkin edelleen läsnä, koska se on Venäjälle eduksi.
– Vaikka Puola on tällä kertaa varautunut paremmin hybridiuhkaan kuin vuonna 2021, Venäjälle on vain hyödyksi, jos Euroopan huomio kääntyy pois Ukrainasta.
Smith uskoo, että seuraavat vaikuttamisyritykset nähdään Puolan rajalla kesällä.
Arabikielisissä some-ryhmissä keskustellaan nyt matkoista Valko-Venäjälle
Yle on seurannut kevään aikana arabikielisten some-ryhmien keskusteluja viestipalvelu Telegramissa.
Telegram-ryhmistä selviää, että kiinnostus Suomea kohtaan on laantunut. Viimeinen maininta Suomesta on huhtikuulta.
Tutkimuspäällikkö Joni Virkkunen Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta sanoo, että kyse saattaa olla aaltoliikkeestä.
– Kun jokin reitti nousee keskusteluun, kiinnostus sitä kohtaan tavallisesti lisääntyy.
Virkkunen selittää, että läpikulkusiirtolaisuudessa siirtolaiset, erilaiset avustajat ja ihmissalakuljettajat etsivät uusia reittejä ja liikkuvat paikasta toiseen hyvin dynaamisesti.
Suomen itäraja on ollut suljettuna joulukuusta.
Suomen rajavartiolaitoksen mukaan Suomeen on tullut 31.7. jälkeen yhteensä 1 319 turvapaikanhakijaa.
Arabikielisissä someryhmissä ei uskota Suomen viranomaisten avaavan lähiaikoina raja-asemiaan. Maastorajan ylittäminen nähdään hankalana, koska tieto venäläisviranomaisten kiinniotoista rajavyöhykkeellä on saavuttanut myös arabikieliset ryhmät.
Nyt ryhmissä keskustellaan vaihtoehtoisista reiteistä Eurooppaan.
Valko-Venäjä, Serbia, Kreikka ja Bulgaria vaihtoehtoina
Yle ei ole voinut rippumattomasti tarkistaa kaikkia someryhmissä leviäviä väitteitä, mutta keskusteluiden perusteella näyttää siltä, että moni suunnittelee Valko-Venäjän ja Puolan rajan ylittämistä kesäkuukausina.
Moni pitää nyt varteenotettavana vaihtoehtona myös venematkaa Turkista Kreikkaan. Myös Serbia ja Bulgaria nähdään mahdollisina väylinä Länsi-Eurooppaan.
– Reitteihin vaikuttaa moni asia. Esimerkiksi maaraja, viranomaisten toiminta rajan molemmin puolin ja korruption mahdollisuus, eli se onko rajaviranomaisia mahdollista lahjoa päästäkseen rajan yli.
Liittolaismaiden Venäjän ja Valko-Venäjän väillä ei käytännössä ole rajavalvontaa, joten Valko-Venäjälle on helppo kulkea Venäjältä.
Alla olevissa kuvakaappauksissa näkyy arabikielisen Telegram-ryhmän keskusteluja. Näissä keskusteluissa kysytään, miten Valko-Venäjälle pääsee ja paljonko se maksaa. Vastauksissa kerrotaan, että Minskiin pääsee Moskovasta autolla noin 11 tunnissa ja se maksaa noin 250-300 euroa.
Jotkut ovat jo lähteneet kokeilemaan rajanylitystä Puolaan pienissä ryhmissä, Telegram-viesteistä selviää.
Telegram-keskustelijoiden kokemusten mukaan Puolan rajan ylittäminen on tällä hetkellä vaikeaa. Valko-Venäjän metsissä saattaa joutua viettämään jopa kymmenen päivää ennen kuin sopiva rajanylityshetki aukeaa.
Virkkunen huomauttaa, että Valko-Venäjä käytännössä brändäsi itsensä läpikulkumaana hybridivaikuttamisen kampanjassa vuonna 2021, kun maa puski tuhansia siirtolaisia Puolan rajaa kohti.
Myös Smithin mukaan on ilmeistä, että Venäjä on kiinnostunut siitä, että siirtolaiset pyrkisivät Eurooppaan Valko-Venäjän kautta, vaikka Puola, Euroopan unioni ja Nato ovat tällä kertaa varautuneet paremmin hybridiuhkaan kuin vuonna 2021.
– Kyse on mielikuvista. Venäjä haluaa luoda mielikuvia aseistautuneista viranomaisista, piikkilangasta ja sotavoimasta, Smith sanoo.
Venäjä-asiantuntijan mukaan Suomi onnistui hyvin torjumaan Venäjän hybridivaikuttamisen, koska se sai siirtolaisen maahantulon näyttäytymään hyvin hallitulta. Vaikka poliiseja näkyi, ihmiset otettiin vastaan hallitusti ja kohteliaasti.
Venäjä käynnisti välineellistetyn maahanmuutto-operaation marraskuun lopussa
Itä-Suomen yliopiston Virkkunen on tutkinut siirtolaisten liikkeitä vuosina 2015–2016. Myös silloin Venäjä järjesti hybridivaikuttamiskampanjan.
– Vuosina 2015–2016 moni ei edes tiennyt, missä Suomi on. Moni oli silloin täysin salakuljettajien armoilla, Virkkunen sanoo.
Nyt Virkkusen mukaan siirtolaiset ovat olleet paljon aktiivisempia. Valtion tai salakuljettajien rooli ei ole enää niin keskeinen ihmisten liikkeissä.
Esimerkiksi arabikielisissä Telegram-ryhmissä siirtolaiset jakavat keskenään tietoa epäluotettavista salakuljettajista, järjestäytyvät itse pieniin ryhmiin rajanylittäjä varten ja kyselevät automatkoja Venäjältä Valko-Venäjälle rajanylitystä varten.
