Valuutan heikkeneminen lisää hintojen nousupainetta Venäjällä, jossa vuosi-inflaatio on jo noin yhdeksässä prosentissa. Ohjauskorko on peräti 21 prosentissa.
Venäjän rupla on heikentynyt jo kuukausia, ja viime päivinä se on painunut erityisen jyrkkään laskuun.
Se tekee Venäjän viennistä halvempaa ulkomaisille ostajille, mutta venäläiset kuluttajat joutuvat maksamaan tuontitavaroista aiempaa enemmän.
– Tuontihinnat nousevat ja vaikuttavat edelleen inflaation, joka on nyt jo koholla, sanoo vanhempi ekonomisti Heli Simola Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT:sta.
Yhdellä eurolla saa tällä hetkellä noin 120 Venäjän ruplaa. Tällä vuosikymmenellä ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan eurolla on saanut tyypillisesti noin 70–90 ruplaa.
Simola löytää valuutan alamäelle ainakin neljä syytä.
Ensinnäkin öljyn hinnanlasku on pienentänyt Venäjän vientituloja ja maahan virtaavien dollarien määrää, mikä painaa ruplaa. Samalla tuonti on kasvanut, joten ruplilla on täytynyt ostaa entistä enemmän ulkomaisia valuuttoja, mikä on edelleen heikentänyt ruplaa.
Pakotteet ovat puolestaan vaikeuttaneet ulkomaankauppaa ja rajat ylittäviä rahavirtoja entisestään.
– Venäjän on ollut vaikeampi esimerkiksi kotiuttaa vientituloja ulkomailta, Simola toteaa.
Keskuspankki taas ei velvoita vientiyrityksiä vaihtamaan ulkomailta saatavia valuuttoja enää niin suurelta osin rupliin.
Entä miksi valuutta on laskenut niin paljon juuri viime päivinä?
– Tämä johtuu siitä, että Yhdysvallat asetti viime viikolla vielä uusia pakotteita venäläisille pankeille – erityisesti Gazprombankille.
Gazprombank on yksinään merkittävässä roolissa, koska sen kautta on kulkenut huomattava osa Venäjän energiaviennistä saamasta ulkomaankaupasta.
– Nyt etenkin kaasun vienti vaikeutuu huomattavasti, kun Gazprombank on pakotteiden kohteena.
Elintarviketoimituksia Venäjälle peruttu
Ruplan epävakaus ja laskeva kurssi ovat hankaloittaneet Venäjän tuontia entisestään.
Maailman ruokamarkkinoita seuraava sivusto kertoo, että kauppiaat ovat peruneet hedelmä- ja vihannestoimituksia Venäjälle esimerkiksi Iranista, Turkista ja Egyptistä. Kauppiaat ovat laittaneet tuontisopimuksia jäihin entistä suuremman valuuttariskin vuoksi, ja ne vaativat ruplassa käytävään kauppaan jatkuvia hinnankorotuksia.
Venäjällä se tarkoittaa tuontituotteiden hinnan kohoamista entisestään. Juuri elintarvikkeiden hinnoissa nousua on ollut erityisen paljon: esimerkiksi perunat ovat kallistuneet vajaan vuoden takaa noin 75 prosentilla.
Jo entuudestaan Venäjän tuontia ovat hankaloittaneet vuoden alussa kiristyneet rahoituspakotteet. Ne ovat saaneet esimerkiksi monet kiinalaiset ja turkkilaiset pankit pidättäytymään kaikesta rahaliikenteestä venäläispankkien kanssa.
Se vaikeuttaa tuontia myös sellaisista maista, jotka eivät itse osallistu lännen pakotteisiin.
Talouden ennusmerkit eivät lupaa ruplalle hyvää
Merkit Venäjän taloudesta viittaavat siihen, että ruplan alamäki ennemmin jatkuu kuin kääntyy.
Avainasemassa on etenkin viennin kehitys, joka näyttää uusien pakotteiden vuoksi nyt Venäjän kannalta huonolta. Vientitulojen väheneminen painaisi ruplaa entisestään, öljyn hinnannousu puolestaan tukisi sitä.
Valuutan kohtalo riippuu myös siitä, ryhtyvätkö Venäjän viranomaiset toimenpiteisiin.
Viime kesänä rupla vajosi alle kipurajan: yhtä Yhdysvaltain dollaria vastaan sai yli sata ruplaa. Tuolloin keskupankki nosti korkoja hätäkokouksessa suurella kertakorotuksella ja pankkeja todennäköisesti velvoitettiin tukemaan ruplaa, mikä vakautti kurssikehityksen.
Nyt Venäjä ei ole reagoinut valuuttansa heikkenemiseen.
Keskuspankki itse ei juuri pystyisikään tukemaan valuuttaa tukiostoilla, koska sitä varten se tarvitsisi ulkomaisia valuuttoja, joista sillä on paha pula.
Ohjauskorko taas on jo huippukorkea: 21 prosenttia. Yhdeksään prosenttiin kohonneen inflaation vuoksi keskuspankin odotetaan nostavan korkoa entisestään joulukuun kokouksessa.
Ylelle puhunut Venäjän presidentin entinen avustaja, ekonomisti Dmitri Nekrasov arvioi, että pakotteet yllättivät Venäjän:
