Suomen rajan lähellä sijaitsevat Venäjän joukot keskittyvät Ukrainan sotaan.
Se käy ilmi tuoreista satelliittikuvista, jotka Yle on hankkinut venäläisistä varuskunnista ja tukikohdista Suomen läheisyydessä.
Suomen kannalta tilanne on vakaa. Venäjällä ei ole rahkeita kohentaa varustuksiaan Suomea vastaan, vaan se pyrkii ainoastaan lähettämään lisää sotilaita ja kalustoa sotaan Ukrainaan.
Syynä ovat Venäjän massiiviset mies- ja kalustotappiot sodassa.
BBC ja venäläinen oppositiojulkaisu Mediazona arvioivat joulukuussa, että sodassa on kuollut vajaan kolmen vuoden aikana vähintään 128 000 venäläissotilasta.
Tässä jutussa näytämme tärkeimmät muutokset, joita kolmessa Venäjän tukikohdassa on tapahtunut viime kevään jälkeen.
Viime syksynä Venäjän asevoimien suurin rakennushanke lähialueilla oli jälleen uuden huoltohallin pystyttäminen Petroskoissa sijaitsevalle valtavalle kalustovarikolle.
Satelliittikuvan perusteella hallin koko on noin 50 kertaa 25 metriä eli noin 1 250 neliömetriä. Sinne mahtuisi tiiviisti ajettuna esimerkiksi noin 50 panssariajoneuvoa.
Halli rakennettiin syys-lokakuun vaihteessa. Näet muutoksen, kun liu’utat kuvaa:
Uusi huoltohalli on järjestyksessä kolmas samanlainen uudisrakennus varikolla. Edellisen hallin Venäjän asevoimat rakensi toukokuussa.
Hallissa asevoimat voi korjata ja huoltaa panssarikalustoa, muita ajoneuvoja sekä tykkejä, jotka sen jälkeen lastataan kuljetusta varten raiteille.
– Todennäköisesti sieltä jatkuu materiaalin toimittaminen Ukrainaan, sanoo satelliittikuvia Ylelle analysoinut sotilasasiantuntija Marko Eklund.
Majuri evp. Eklund on työskennellyt Suomen sotilastiedustelussa ja seurannut Venäjän asevoimia yli 20 vuoden ajan.
Jatkossa Petroskoin varikolla voi kuitenkin olla merkitystä myös Suomelle.
Venäjä perusti viime keväänä uudelleen neuvostoaikaisen Leningradin sotilaspiirin Suomen vastaisen rajan taakse.
Sotilaspiirin tarkoituksena on varautua Venäjän kuvittelemaan Naton uhkaan Pohjoismaiden suunnasta.
Se tulisi tarvitsemaan paljon kalustoa, jota Petroskoissa yhä riittää.
– Ei siellä kuitenkaan mitään modernia 2030-luvun taistelukalustoa synny, Eklund sanoo.
Hänen mukaansa varikon aseet ja ajoneuvot ovat pääosin peräisin vuosikymmenten takaa Neuvostoliiton ajoilta.
Kaluston lisäksi Leningradin sotilaspiiri tarvitsisi paljon lisää sotilaita eli taistelujoukkoja ja niitä tukevia aselajijoukkoja, joita olisivat esimerkiksi ilmatorjunta-, pioneeri- ja elektronisen sodankäynnin prikaatit.
– Jos niitä ei tule, Leningradin sotilaspiiri jää poliittiseksi paperitiikeriksi, Eklund arvioi.
Karjalankannakselle nousi pysyvä telttaleiri sotaharjoituksiin
Venäjän joukot valmistautuvat Ukrainan sotaan mitä ilmeisimmin myös Kaukjärvellä eli venäläisittäin Kamenkassa.
Siellä sijaitsee Venäjän asevoimien vahvin joukko Suomen suunnalla. Suurta varuskunta- ja harjoitusaluetta käyttää 138. Moottoroitu jalkaväkiprikaati.
Viime talven aikana Kamenkan harjoitusalueelle nousi poikkeuksellisen iso telttakylä parille tuhannelle sotilaalle. Tuoreimmassa satelliittikuvassa telttojen määrä on edelleen lisääntynyt.
Satelliittikuvissa paljastuu telttojen määrän kasvu kesällä ja syksyllä:
– Kamenka on tuon perusteella merkittävin alueella oleva koulutuskeskus, joka valmistaa joukkoja sotaan, Eklund arvioi.
Satelliittikuvien perusteella kyse on prikaatin ulkopuolisten joukkojen jatkuvasta koulutuksesta, ei vain puolivuosittain toistuvista koulutuskauden päätösharjoituksista.
Eklund: Lugassa sotakalustoa näkyvillä enemmän kuin koskaan ennen
Satelliittikuvien perusteella laajamittaista koulutusta Ukrainan sotaa varten annetaan nykyisin myös Ylä-Laukaan eli venäjäksi Lugan alueella, Eklund sanoo.
Luga sijaitsee Pietarin eteläpuolella, noin 120 kilometriä Virosta itään.
Lugassa on tykistöprikaati, jalkaväkiprikaati ja Iskander-ohjuksilla varustettu ohjusprikaati. Jalkaväkiprikaatin kasarmialueella näkyy telttaleiri sekä poikkeuksellisen suuri määrä ajoneuvokalustoa.
Kuvassa näkyvän kaluston määrä saattaa viitata siihen, että varuskuntaan on koottu yhden tai jopa kahden Ukrainaan lähetettävän taisteluosaston runko, arvioi Eklund.
– Jalkaväkiprikaatin toiminta on selkeästi aktivoitunut. Syksyn kuvissa kalustoa on ollut enemmän kuin koskaan, Eklund sanoo.
Varuskuntaa on voitu seurata satelliittikuvista 2000-luvun vaihteesta lähtien.
Samaan tapaan joukkoja ja kalustoa kerättiin Ukrainaan lähetettäväksi aiemmin myös Alakurtin varuskunnassa, mistä Yle kertoi heinäkuussa 2022.
Yhdysvaltalaisen Institute for the Study of War (ISW) -tutkimuslaitoksen mukaan Lugaan sijoitettu jalkaväkiprikaati taisteli viime kesänä Vovtšanskin kaupungissa Harkovan kaupungin lähellä. Ukrainan mukaan se kärsi suuria tappioita.
Eklund: Suomalaiset voivat nukkua yönsä rauhassa
Eklundin mukaan Venäjän katse on nyt tiiviisti Ukrainassa. Se ei millään pysty parantamaan sotilaallista varustustaan Suomen lähellä, vaikka halua siihen on.
– Venäjältä ei voi kohdistua konkreettista uhkaa, koska joukot ovat muualla ja koko toiminnan painopiste on muualla, Eklund sanoo.
Voivatko suomalaiset siis nukkua Venäjän asevoimien puolesta rauhallisesti vuonna 2025?
– Näin sanoisin. Ukrainan sodan tapahtumat ovat se mitä eniten kannattaa tai joutuu jännittämään, mutta ei tässä lähialueilla voi vuodessa tai kahdessa mitään mullistavaa tapahtua, Eklund sanoo.
Monenlaista muuta häirintää kuten hybridivaikuttamista Venäjä voi kuitenkin tehdä, Eklund sanoo.
