Sotateknologia kehittyy Ukrainan sodassa nyt nopeammin kuin ehkä koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Yksi nopeimmin kehittyvistä sotilasteknologian aloista ovat droonit eli miehittämättömät lennokit.
Ukrainassa oli jo ennen sotaa vahva ilmailuteollisuus, joka valmisti droonejakin. Pian sodan alettua myös pienten lennokkien harrastajat ovat alkaneet kehittää erikokoisia lentolaitteita. Maahan on syntynyt useita startup-yrityksiä, joissa kehitetään drooniteknologiaa eri tarkoituksiin.
Samaan aikaan kaikki maailman suurimmat sotilasmahdit kehittelevät omia droonejaan.
Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) Ilmasotaopin pääopettaja Tomi Lyytinen kertoo, että länsimaisten droonien kehitys on erittäin pitkällä. Niihin on tulossa ominaisuuksia, jotka voivat mullistaa sodankäynnin.
Droonien etuja ihmisen ohjaamiin lentokoneisiin verrattuna ovat muun muassa, että ne pystyvät lentämään yhtämittaisesti kymmeniä tunteja ilman tarvetta lepotauoille. Ne myös kestävät vaikeita olosuhteita, kuten esimerkiksi G-voimia paremmin kuin ihminen.
Yksi merkittävimmistä droonien tulevaisuuden kyvyistä on mahdollisuus torjua ballistisia ohjuksia. Lyytisen mukaan sellaisia lennokkeja on kehitteillä länsimaissa.
Katso tästä, miten toimisi ballistisia ohjuksia torjuva drooni. Siirry seuraavaan kuvaan nuolta klikkaamalla.
Näiden droonien periaate on, että ne päivystävät korkealla ilmakehässä. Kun tutkavalvonta havaitsee lähestyvän ballistisen ohjuksen, drooni ampuu ohjusta omalla torjuntaohjuksellaan.
Valmiiksi ilmassa päivystävä torjuntadrooni säästää hiukan aikaa maassa ammuttaviin torjuntaohjuksiin verrattuna, kun kohteena on moninkertaisella äänennopeudella lähestyvä ballistinen ohjus.
Droonien hinta ongelmana
Länsimaat ovat tarjonneet Ukrainalle aseellista tukea, mutta suuria ja teknisesti edistyneimpiä länsilennokkeja ei juuri ole nähty. Lyytinen uskoo tosin, että niitäkin Ukrainassa testataan.
– Länsimaiset [droonit], joissa teknologia on kehittyneempää, ovat myös kalliimpia. Ukraina kyllä tarjoaa hyvän testialustan sille, mikä nykyaikaisella taistelukentällä toimii ja mikä ei, mutta tämä [hinta] on varmaan yksi syy sille, miksi niitä ei ole suuria määriä nähty, Lyytinen sanoo.
Yksi Ukrainan opetuksista näyttääkin olevan, että sodassa tarvitaan massoittain halpoja, yksinkertaisia drooneja, joita on varaa menettää suuria määriä, kertoo Lyytinen.
Ukrainalla on omaa droonituotantoa, mutta tärkeäksi avuksi ovat tulleet nopeasti syntyneet startup-yritykset.
Nopeaa kehitystyötä
Yksi merkittävimmistä Ukrainaa tukeneista drooniyhtiöistä on alun perin venäläisen Mikhail Kokorichin vuonna 2021 perustama Destinus.
Yhtiön pääkonttori sijaitsee Sveitsissä, mutta sillä on tuotantoa jo useissa Euroopan maissa.
Kokorich kertoo Ylen haastattelussa yhtiönsä toimittaneen sodan aikana jo satoja Lord-mallisia hyökkäysdrooneja Ukrainalle. Niillä on todennäköisesti tehty iskuja Venäjän öljynjalostamoihin.
Suuri kysymys drooniteknologiassa on tekoälyn käyttö. Kokorichin mukaan halvat ja yksinkertaiset Lord-droonit ovat jo täysin tekoälyn ohjaamia. Niiden tietokoneisiin on syötetty maastokartta.
Koneen sensorit lukevat eteen avautuvaa maastoa ja suunnistavat itse kohteisiinsa ilman GPS-yhteyttä tai ilman että niitä pitäisi ohjata maasta käsin.
Lord-droonit eivät itse valitse kohdettaan tai tee päätöstä, milloin iskevät. Autonominen päätösvalta on kuitenkin lennokkeihin tulossa.
Kokorich kertoo, että hänen yhtiönsä saa tänä vuonna tuotantoon Hornet-nimisen droonin, jonka tehtävänä on tuhota toisia drooneja.
Näin toimii toisia drooneja tuhoava drooni. Siirry seuraavaan kuvaan nuolta klikkaamalla.
Horneteihin tulee autonominen maalinetsintä. Ne siis löytävät itse kohteensa ja tekevät hyökkäyspäätöksen.
Ukrainassa Hornetien kohteita voisivat olla esimerkiksi Venäjän runsaasti käyttämät, hitaat Shahed-droonit. Hornetit voisivat myös jahdata Venäjän tiedusteludrooneja, jotka paljastavat esimerkiksi Ukrainan tykistön sijainnin.
Myös MPKK:n Lyytinen arvioi, että jos tekoälyn toimintavarmuus saadaan riittävälle tasolle, autonominen päätösvalta tulee Ukrainassa käytössä oleviin drooneihin 1–2 vuoden sisällä.
Kokorichin yhtiö on myös kehittämässä Destinus G-droonia, joka on hänen mukaansa tulossa tuotantoon 3–5 vuoden sisällä. Se olisi täysin tekoälyn hallitsema laite, joka voisi korvata ihmisen ohjaaman hävittäjän ainakin joissakin taistelutehtävissä.
Destinus G voisi torjua moninkertaisella äänennopeudella lentäviä ohjuksia tai toimia ”uskollisena siipimiehenä” ihmisen ohjaamalle hävittäjälle, toisin sanoen tehdä esimerkiksi riskialttiimpia hyökkäysoperaatioita.
Vastaavia tekoälyn ohjaamia hävittäjädrooneja on kehitteillä monissa maissa. Yhdysvalloissa on myös käynnissä testiohjelma, jossa F-16-hävittäjää ohjaa lentäjän sijaan tekoäly.
Satikutia Suomelle
Kokorich toimi aiemmin teknologia-alan yrittäjänä Venäjällä, mutta muutti länteen vuonna 2021. Kokorich on vastustanut Vladimir Putinin politiikkaa ja tukenut oppositiovoimia, esimerkiksi Mihail Hodorkovskia. Tämän vuoden alussa hän luopui Venäjän kansalaisuudesta.
Perustettuaan Ukrainaan drooneja vievän yrityksen Sveitsiin Kokorich uskoo olevansa Venäjän salaisen palvelun murhalistan kärkipäässä.
Kokorich sanoo häpeävänsä venäläisten puolesta, mutta syyttää Putinin noususta länttä, myös Suomea.
– Kun alkoi olla selvää, että Putin lakkauttaa ihmisoikeudet, te länsimaalaiset, te suomalaiset, nuolitte hänen rahaansa. Te otitte vastaan [Putinia lähellä olevan liikemiehen Gennadi] Timtšenkon ja muut. Te olette syyllisiä Putiniin enemmän kuin venäläiset!
Suomeen on kehitteillä digitalisaation ja kyberpuolustuksen osaamiskeskittymä Riihimäelle. Sinne yritetään houkutella myös Destinuksen kaltaisia yrityksiä.
Kokorich sanoo olevansa kiinnostunut hankkeesta, koska Suomella olisi alalle paljon annettavaa.
Silti Riihimäen hanke on hänen mukaansa ollut lähinnä puheen tasolla. Destinus on ottanut yhteyttä Suomen puolustusministeriöön, mutta ei ole saanut vastausta.
Yhtiötään mainostavan Kokorichin mukaan Suomen asevoimat panostaa vanhanaikaisiin aseisiin, kuten Patrian panssaroituihin ajoneuvoihin ja hävittäjäkoneisiin.
– Teidän pitäisi miettiä, mitä oikeasti tarvitaan, koska pian Venäjä valmistaa kymmeniätuhansia drooneja joka vuosi.
