Itsenäisistä venäläisistä toimittajista koostuva Bereg-osuuskunta on haastatellut kolme Ukrainassa palvellutta venäläistä sopimussotilasta. Yle käänsi osan harvinaislaatuisista haastatteluista suomeksi.
Osuuskunta on muuttanut jutussaan esiintyvien sotilaiden nimet aiheen arkaluontoisuuden vuoksi.
Yksi venäläistoimittajien haastattelema sotilas on Bahmutissa ja myöhemmin Kreminnan alueella taistellut Andrei.
Andrei päätyi rintamalle vapaaehtoisesti venäläisestä rangaistussiirtolasta, jossa hän istui tuomiota autovarkauksista ja muista pikkurikoksista.
Hän kertoo Beregille kylmäävän kokemuksen parin kuukauden takaa.
Viime elokuussa Andrein yksikkö lähetettiin eturintamalle evakuoimaan drooni-iskussa haavoittunutta sotilasta, kun Ukrainan tiedusteludroonit havaitsivat yksikön.
Evakuoiminen epäonnistui, ja Ukrainan hyökkäystä paennut Andrei näki evakuoitavan palavan elävältä tuleen syttyneen korsun mukana.
Kahden viikon päästä venäläiset noutivat miehen palaneen ruumiin. Kuolemasta ilmoitettiin joukkojen komentajalle. Tämä määräsi, että mies julistettaisiin vastoin totuutta taistelussa kadonneeksi.
Tuolloin Andrei kertoo harkinneensa ensi kertaa sopimuksensa irtisanomista. Se osoittautui mahdottomaksi.
Paluuta ei ole
Andrei kertoo Beregille sokeutuneensa toisesta silmästään ja murtaneensa solisluunsa Bahmutin taisteluissa. Vammat eivät riittäneet vapautukseen palveluksesta.
Andrein mukaan heikosti varustellut venäläisjoukot pakotettiin rintamalle usein aseilla uhaten.
– Kävelet avointa peltoa pitkin droonien pudottaessa kranaatteja niskaasi. Pojat menettivät raajojaan. Palata ei voi, sillä omat joukkosi ampuvat sinut, Andrei kertoo Beregin toimittajille.
Andrei kertoo viettäneensä kerran yli viikon ahtaassa kaivannossa 30 metrin päässä ukrainalaisten asemista. Kyseisen viikon aikana venäläiset eivät edenneet metriäkään.
– Samalla lämpimissä korsuissaan istuvat komentajat herjasivat meitä radiopuhelimitse ja kutsuivat meitä pelkureiksi, kun emme lähteneet rynnäkköön.
Andrein mukaan jotkut taistelutovereista tekivät itsemurhan.
– Yksi hirttäytyi korsuun, yksi ampui itsensä juoksuhautaan ja kolmas räjäytti itsensä kranaatilla.
Enemmän kuin mitään muuta Andrei kertoo pelänneensä ukrainalaisten Baba Jaga -drooneja. Hänen mukaansa ukrainalaiset käyttivät slaavilaisen mytologian noita-akan mukaan nimettyjä drooneja öisin, niiden tehokkaan pimeänäkökameran vuoksi.
– He pystyivät pimeällä yhä näkemään, kuka istui tai hengitti missäkin. Kun kuulit droonin lähestyvän, pystyit vain rukoilemaan, ettei se tipauttaisi kranaattia juuri sinun juoksuhautaasi.
Niskureita pahoinpideltiin päivittäin
Andrei kertoo alkaneensa menettää näön myös toisesta silmästään jatkuvien aivotärähdysten vuoksi. Hän alkoi kieltäytyä taistelutehtävistä ja vastustaa komentajiensa käskyjä.
Rangaistukseksi hänet heitettiin syvään, kaivinkoneella kaivettuun monttuun yhdessä muiden niskurien kanssa. Osa vietti Andrein mukaan montussa kuukausia.
– Nukuimme kosteassa maastossa taivasalla. Ne sotilaat, joilla oli sielu tallessa, toivat salaa leipää, vettä ja tupakkaa.
– Jos joku sairastui, lääkintämies heitti monttuun ainoastaan yhden parasetamolitabletin ja sanoi: Miksi hoitaisin teitä enää? Teidät viedään joka tapauksessa rintamalle minä päivänä hyvänsä.
Vakavia järjestyshäiriöitä aiheuttaneita sotilaita kiinnitettiin käsiraudoilla puihin. Niskureita pahoinpideltiin päivittäin.
Kun ylempi sotajohto saapui vierailulle, niskurit siirrettiin hetkellisesti kauemmas, jottei päällystö näkisi, millaisissa oloissa niskureita pidettiin.
Pako rintamalta
Kun Andrei palveli neljättä kuukautta Kreminnan alueella, hänen käsivartensa murtui useasta kohdasta.
Andrei kuljetettiin sairaalahoitoon Astrakhanin kaupunkiin Venäjällä. Sieltä hän palasi kotiin vaimonsa ja lastensa luokse.
Andreista on tehty etsintäkuulutus sotilaskarkurina. Rintamalle hän ei aio enää vapaaehtoisesti palata.
Sergei menetti toisen jalkansa
Venäläisestä rangaistussiirtolasta Ukrainaan saapui myös Sergei.
Sergei päätyi taistelemaan Kupjanskin alueelle lokakuussa vuonna 2023. Jo kuukautta myöhemmin hän loukkaantui vakavasti yrittäessään vallata Sin’kovkan kylää joukkueensa kanssa.
Sergein komentajat eivät aluksi halunneet evakuoida häntä.
– Miksi tuoda hänet pois? Antaa hänen mädäntyä siellä itsekseen, komentajien kerrotaan sanoneen.
Kuuden päivän jälkeen Sergei toimitettiin kuitenkin sairaalaan, jossa hänen toinen jalkansa amputoitiin.
Sotilaille annetaan tyhjiä lupauksia
Amputaatiosta huolimatta Sergei ei ole onnistunut irtisanomaan sopimustaan puolustusministeriön kanssa.
Sairaalasta hänet kuljetettiin sotilaskuntoutuskeskukseen Nižni Novgorodin alueelle Venäjällä.
Siellä hän on viettänyt nyt 11 kuukautta. Sergei kertoo nähneensä, miten laitos toimii.
Hänen mukaansa sotilaiden ei anneta suorittaa edes suunniteltua hoitoa loppuun vaan haavoittuneet lähetetään takaisin rintamalle hyökkäysyksiköihin.
Haavoittuneita petkutetaan sotaan
Ihmiset, jotka rohkenevat valittaa tilanteesta, päätyvät rintamalle muita nopeammin. Heitä on Sergein mukaan pahoinpidelty sekä jätetty ilman ruokaa ja vettä.
– Joiltakin on lyöty pampuilla kylkiluita sisään ennen palauttamista rintamalle, Sergei sanoo Beregille.
Sotilaita on hänen mukaansa palautettu sotaan myös petollisin keinoin.
– Lähes kaikille tarjotaan siirtoa täysin varusteltuun sairaalaan Luhanskin alueella Ukrainassa. Mutta ei siellä koskaan ole sairaalaa ollut.
Sergein mukaan kyseessä on harjoittelukeskus, jossa sotilaita koulutetaan, jaetaan uusiin yksiköihin ja lähetetään rintamalle.
– Sodasta pääsee pois vain, jos puuttuu kaksi kättä ja jalkaa, tai pää, eräs toinen kuntoutuskeskukseen sijoitettu sopimussotilas kertoo venäläistoimittajille.
Vaikutukset epäselvät
Toimittajaryhmä Bereg kertoo saaneensa haltuunsa asiakirjoja, jotka vahvistavat sen mukaan merkittävän osan haastateltujen sotilaiden tarinoista. Yle ei ole voinut varmistaa sotilaiden kertomusten todenperäisyyttä.
Ilmari Käihkön arvion mukaan heidän kuvauksensa ovat uskottavia.
– Taisteluista kieltäytyviä kidutetaan, raajarikkoja pakotetaan takaisin rintamalle ja lääkintähuolto ei toimi. Nämä ovat kaikki asioita, joista olemme jo kahden vuoden ajan kuulleet, sotatieteiden dosentti Käihkö sanoo.
Käihkön mukaan on mahdotonta sanoa, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse. Täysin varmoja ei hänen mukaansa voida olla myöskään siitä, mikä vaikutus Venäjän toimilla on joukkojen taisteluhenkeen.
Beregin haastattelemista sotilaista sekä Andrei että Sergei ovat entisiä vankeja. Tällä on Käihkön mukaan saattanut olla merkittävä vaikutus heidän kohteluunsa.
– Venäjän armeijassa on havaittavissa eri kasteja. Esimerkiksi sopimus- ja ammattisotilaat ovat vähän ylempänä kuin nämä mobilisoidut, puhumattakaan vangeista.
Käihkö: Toimilla venäläisten hyväksyntä
Käihkön mukaan Venäjän raa’alle toimintamallille löytyy useita selityksiä.
– Taustalla ovat sodan paineet ja Venäjän hyvin kuluttava hyökkäysstrategia, joka vaatii paljon materiaalia ja miehistöä.
Käihkö painottaa, että kuri kuuluu joka armeijaan, sillä kuolemanpelko on ihmisessä suuri.
– Venäjällä kuria on ylläpidetty monien mielestä äärimmäisillä keinoilla, mutta niillä on selkeästi hyväksyntää Venäjän asevoimissa ja yhteiskunnassa, koska siellä ei tietääksemme ole kapinoitu.
Ukraina ei pysty käyttämään pakkokeinoja samalla tavalla, Käihkö toteaa.
– Se on maalle myös ongelma. Tilastoissa karkureiden määrä on kasvanut merkittävästi Ukrainassa tänä vuonna.
Venäjän kohdalla ei voida puhua kovinkaan taidokkaasta sodankäynnistä, Käihkö toteaa. Sillä ei kuitenkaan välttämättä ole mitään merkitystä, jos se saavuttaa asettamansa tavoitteet.