Suomi lopetti venäläisen LNG:n tuonnin vasta viime kesänä, kun Ukrainan sotaa oli takana jo yli kaksi vuotta.
EU on rajoittanut pakotteilla Venäjän kaasu- ja öljyvientiä siitä lähtien, kun Venäjä hyökkäsi 2022 Ukrainaan.
Uudet tilastot kuitenkin osoittavat, että samaan aikaan EU-maat ovat tuoneet Venäjältä entistä enemmän LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua.
LNG ei virtaa tavanomaisen maakaasun tapaan putkissa, vaan se laivataan kohdemaahan nesteytettynä. Perillä LNG puretaan taas kaasumuotoon.
Viime vuonna LNG:tä tuotiin EU:hun ennätyksellisen paljon.
Eniten LNG:tä on tuotu satamiin Belgiassa ja Ranskassa, joista kaasua viedään edelleen muihin maihin.
Suomessa valtioyhtiö Gasum toi venäläistä LNG:tä aina viime kesään asti. Gasumia sitoi vuosien mittainen, niin sanottu take or pay -sopimus. Sen puitteissa Gasumin olisi täytynyt maksaa LNG:stä, vaikka sitä ei olisi otettu vastaan. Yhtiö pääsi sopimuksesta eroon vasta EU-pakotteen myötä.
– Kesäkuussa tuli voimaan pakote, joka käytännössä kieltää venäläisen LNG:n tuonnin Suomen ja Ruotsin terminaaleihin, sanoo Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.
Tutkija: LNG-tuonnissa on hyvätkin puolensa
Pitkät sopimukset ovat sitoneet Gasumin lisäksi monia muitakin eurooppalaisia yhtiöitä. Venäläisen LNG-tuonnin kasvua selittää silti varmuudella myös sen hinta.
Eurooppalaiset maat nimittäin saavat LNG:tä Venäjältä selvästi halvemmalla kuin esimerkiksi Yhdysvalloista, josta EU tuo LNG:tä kaikkein eniten.
Suomen Pankin Laura Solanko toteaa, että vaikka EU-maat ovat LNG-ostoillaan rahoittaneet Venäjän hyökkäyssotaa, kokonaiskuvassa LNG:n tuomisessa on kuitenkin hyvätkin puolensa. Se on pidetty EU:ssa sallittuna osin siksi, että unioni pääsee eroon venäläisestä putkikaasusta.
– Pakotteiden tarkoitushan on rajoittaa Venäjän kykyä käydä hyökkäyssota Ukrainassa, ja siinä putkikaasulla on isompi merkitys kuin LNG:llä.
Siinä missä LNG:tä voidaan laivata minne hyvänsä, putkikaasu on riippuvainen olemassa olevista kaasuputkista. Venäjän tärkeimmät kaasuputket kulkevat nimenomaan Eurooppaan.
– Kun pikkuhiljaa oltaisiin toivottavasti siinä tilanteessa, että EU-maat eivät enää putkikaasua osta, niin Venäjä ei saa sitä samaa putkikaasua juurikaan myytyä muualle.
Kiristysruuvi katoaa
Ukrainan sodan alkupuolella Venäjä kiristi Eurooppaa kaasutoimituksia rajoittamalla. Kiristys nojasi putkiin, joita pitkin venäläiskaasu virtasi etenkin Keski-Eurooppaan.
LNG:n kanssa Venäjä ei kykene samaan.
– LNG ei samalla tavalla muodosta sellaista riippuvuussuhdetta kuin putkikaasu. LNG:tä voidaan ostaa ja myydä maailmanmarkkinoilla, ja toimittajan vaihtaminen on monin kerroin helpompaa, Solanko toteaa
Putkikaasun suhteen tilanne on päinvastainen.
Venäjällä on toiminnassa olevia kaasuputkia enää kaksi: yksi Turkkiin ja toinen Kiinaan. Ukraina sulki juuri viimeisen Eurooppaan tulevan kaasuputken. Uusien kaasuputkien rakentaminen taas vie helposti jopa kymmenen vuotta ja maksaa miljardeja.
Uusi pakote voi leikata Venäjän vientiä
Muutamat merkit ennakoivat, että venäläisen LNG:n tuonti EU:hun tuskin jatkuu yhtä runsaana pitkään.
LNG:n tuotanto ensinnäkin kasvaa maailmalla, mikä tuo lisävaihtoehtoja venäläiselle LNG:lle.
Viime kesäkuussa uuden pakotepaketin myötä voimaan taas tuli niin sanottu LNG:n uudelleenlaivauskielto. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että EU-maat eivät saa toimia välikäsinä venäläisen LNG:n viennissä.
Se voi haitata Venäjän LNG-vientiä tuntuvasti etenkin Jäämereltä, jossa Venäjällä on maakaasunesteyttämö.
Voisiko EU lopettaa venäläisen LNG:n tuonnin kokonaan?
– Kyllähän se olisi toki mahdollista. Se vain tarkoittaisi sitä, että EU joutuisi hankkimaan LNG:n muista lähteistä, mikä nostaisi luultavasti hintaa, Laura Solanko vastaa.
Mikä olisi merkitys Venäjän talouteen?
– Hyvin pieni. EU:hun tuotu LNG on vain pieni murunen Venäjän valtiontalouden tuloista.
Suomen Pankin Laura Solanko kertoo, miten LNG syrjäyttää Venäjän putkikaasua:
