Venäläisyritykset hoitaneet miljardivelkansa Suomelle lähes kokonaan

Uhkana oli, että venäläisyritykset eivät hoida lainanlyhennyksiään hyökkäyssodan alettua. Lasku olisi langennut takaajalle eli Suomen valtion Finnveralle.

Suomen valtion omistama rahoituslaitos Finnvera varautui talvella 2022 vähintään satojen miljoonien luottotappioihin.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, oli venäläisyrityksillä Finnveran takaamia nostettuja luottoja ja sitovia luottolupauksia noin miljardin euron edestä.

Uhkana oli, että venäläisyritykset eivät hoidakaan lainanlyhennyksiään, kun pakotteet sulkivat maksukanavia ja Venäjän hallinnon asenne muuttui Suomea kohtaan vihamieliseksi.

Toisin kävi.

Finnveran miljardin euron vastuut olivat kutistuneet jo vuoden 2022 lopussa 420 miljoonaan euroon.

Vuoden 2023 lopussa jäljellä oli 97 miljoonaa, ja vuoden 2024 lopussa enää 64 miljoonaa euroa.

Ihan maaliin ei siis ole vielä päästy, mutta Finnveran suuryritysasiakkaista vastaavan liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta on silti tyytyväinen.

– Ansio tästä lankeaa meidän onnistuneelle riskienhallinnalle. Olimme valikoineet takuita myönnettäessä vahvoja yrityksiä, joiden maksukyky on pysynyt yllä näissäkin olosuhteissa. Keskeistä on myös yhteistyö kansainvälisten vienninrahoitusta järjestävien pankkien kanssa, joihin meillä on pitkäaikaiset yhteistyösuhteet.

Käytännössä maariskit ja mahdollisten häiriöiden vaikutus yritysten luotonmaksukykyyn arvioidaan etukäteen mahdollisimman tarkkaan.

– Luottojen takaisinmaksuajat ovat tyypillisesti kymmenisen vuotta, joten riskiarvioita tehdään hyvin pitkällä aikaperspektiivillä. Olemme myös päättäneet monessa tapauksessa olla myöntämättä takuita hankkeisiin, joissa olemme arvioineet riskit liian korkeiksi.

Tarve kansainväliselle rahoitukselle jatkossa piti yllä maksuhaluja

Venäläisyritysten maksuhalujen säilymistä selittää puolestaan tarve saada rahoitusta Venäjän ulkopuolelta joskus tulevaisuudessakin.

– En arvaile heidän syitään, mutta yleensä kansainvälisillä markkinoilla toimivilla yrityksillä on tarve kunnioittaa sopimuksia juuri jatkoa ajatellen, Haarasilta sanoo.

Venäläisyritysten tilanne on kuitenkin muuttunut koko ajan tukalammaksi – jääkö se 60 miljoonaa vuosikausien perintäriesaksi?

– Joskus saatavia joudutaan perimään pitkääkin. Tässä on kuitenkin päästy nopeasti jo varsin hyvään tulokseen. Koko ajan tehdään silti töitä saatavien kotiuttamiseksi. Katsotaan, miten käy, Haarasilta sanoo.