Muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi uusia verenluovuttajia olisi saatava lisää, sanoo Veripalvelun verenluovutuksen johtaja.
Suomessa kolme prosenttia aikuisista suomalaisista luovuttaa vuosittain verta.
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun verenluovutuksen johtajan Johanna Castrénin mukaan nykyisessä maailmantilanteessa verenluovuttajia tarvittaisiin lisää. Kyse on hänen mukaansa varautumisesta.
– Näen tämän valmiustekona. Käyt luovuttamassa verta, tiedät veriryhmäsi. Olet ikään kuin reservissä silloin, jos sinua tarvitaan. Ihmisten ei tarvitse montaa kertaa vuodessa luovuttaa, kiteyttää Castrén.
Uusiin kriiseihin syytä varautua
Korona-aikana sairaaloiden verivalmisteiden tarve väheni hetkellisesti, kun kiireetöntä leikkaustoimintaa ajettiin alas.
– Pärjäsimme korona-aikana. Saimme luovuttajat liikkeelle, mutta Euroopan maista on huomattavasti huonompia kokemuksia. On maita, joissa luovuttajat loppuivat kesken, sanoo Castrén.
Pandemia opetti, että joustavuutta tarvitaan lisää. Castrénin mukaan turvallisuustilanne Suomessa on muuttunut ja muuttumassa.
– Me olemme kokeneet valtavan pandemian ja on selvää, että tarvitsemme suuremman reservin luovuttajia. On se sitten epidemia, jossa tarvitaan verivalmisteita, tai turvallisuuteen liittyvä tilanne, jossa on paljon verivalmisteita tarvitsevia potilaita. Eli varaudumme myös ikäviin asioihin ja aikoihin.
Uusia luovuttajia tulee vähemmän kuin vanhoja poistuu
Rekisteröityjen verenluovuttajien määrä on ollut laskusuunnassa jo pitkään.
Normaalitilanteessa sairaaloiden verivalmisteiden tarpeeseen pystytään vastaamaan. Ongelmana kuitenkin on, että aktiivisesti verta luovuttavia ihmisiä on liian vähän.
– Optimitilanteessa meillä olisi luovuttajakunta, joka käy kerran vuodessa tai joka toinen vuosi luovuttamassa, eli heitä olisi enemmän kuin nyt, sanoo Castrén.
Veripalvelun mukaan joka vuosi tarvittaisiin reilusti yli 20 000 uutta luovuttajaa. Tämä turvaisi verivalmisteiden riittävyyden tulevissa kriisitilanteissa. Vuonna 2024 tavoitteeseen ei päästy. Uusia luovuttajia tuli rekisteriin noin 18 000.
Kun vain kolme prosenttia luovutusikäisistä luovuttaa verta, se tarkoittaa käytännössä sitä, että samat sitoutuneet verenluovuttajat luovuttavat usein.
– Tällä hetkellä luovutukset ovat liian pienen porukan harteilla, sanoo SPR:n verenluovutuksen operatiivinen päällikkö Anu Keisala.
Keisalan mukaan sitoutuneimmat luovuttajat ovat 50-65-vuotiaita. Säännöllisesti verta luovuttavia ihmisiä jää vuosittain pois, kun 70 vuoden ikäraja tulee vastaan.
Nuoret naiset ovat aktiivisimpia verenluovuttajia
Verenluovutuksen alaikäraja on 18 vuotta ja yläikäraja 70. Aktiivisimpia verenluovuttajia ovat nuoret naiset.
Heidän tulisi kuitenkin luovuttaa korkeintaan kerran vuodessa, jotta rauta-arvot eivät laskisi liian matalalle. Esimerkiksi kuukautisilla ja painolla on vaikutusta siihen, kuinka usein naiset voivat luovuttaa.
Miehet voivat biologisten ominaisuuksiensa perusteella luovuttaa verta jopa kahden kuukauden välein. Verenluovuttajista miehiä on noin 45 prosenttia.
Väestörakenteen muuttuessa myös luovuttajien tarve on monimuotoistunut. Veripalvelun tavoitteena on saada mukaan myös monimuotoisempaa luovuttajakuntaa, jotta myös harvinaisille veriryhmille löytyisi luovuttajia.
– Mitä enemmän yksittäisiä verenluovuttajia on ja mitä useammasta maantieteellisesti erilaisesta taustasta he tulevat, sen paremmat mahdollisuudet on löytää jokaiselle potilaalle sopiva luovuttaja, toteaa Castrén.
