Verenpaine mitataan yleensä potilaan istuessa. Pystyssä tehty mittaus voi kuitenkin kertoa lisääntyneestä sydän- ja verisuonitaudin riskistä.
Verenpaine mitataan yleensä istualtaan. Yhä useammin se pitäisi mitata myös potilaan seistessä, kertoo tuore Tampereen yliopiston väitös.
Tähän tulokseen tuli tutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Lauri Suojanen. Hän työskentelee sisätautien kliinisenä opettajana Tampereen yliopistossa ja erikoislääkärinä sisätautien toimialueella Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.
Suojasen tutkimuksessa selvisi, että kolmasosalla terveistä tutkittavista verenpaineen yläpaine nousi pystyasennossa. Mittauksen voi tehdä myös seisoaltaan perinteisillä mittareilla.
– Tiedetään, että pystyasennossa tapahtuva verenpaineen nousu liittyy lisääntyneeseen sydän- ja verisuonitapahtumien riskiin. Tavallisella vastaanottokäynnilläkin tulisi useammin mitata verenpaine myös potilaan seistessä, jolloin saadaan vähäisellä lisätyöllä laajempi arvio potilaan verenkiertoelimistön toiminnasta sekä sydän- ja verisuonitautien riskistä, Suojanen sanoo.
Kohonnut verenpaine aiheuttaa maailmanlaajuisesti vuosittain lähes yhdeksän miljoonaa kuolemaa.
Joka kolmannella verenpaine nousi seisten
Suojanen havaitsi tutkimuksessaan, että pystyyn noustessa verenpaine ei reagoi kaikilla henkilöillä samalla tapaa.
Noin 600 terveen tutkittavan joukossa kolmasosalla aorttatason verenpaine oli pystyasennossa makuuasentoa selvästi korkeampi. Tämä voi kertoa aiempien tutkimustulosten valossa lisääntyneestä sydän- ja verisuonisairauksien riskistä.
Muutosta selitti eniten tässä ryhmässä havaittu voimakkaampi verenkierron ääreisvastuksen nousu.
Verenkierron ääreisvastus tarkoittaa verisuonten haarautuessa ja kapeutuessa veren virtaukselle muodostuvaa vastusta.
Beetasalpaajista uutta tietoa
Beetasalpaajia on käytetty pitkään verenpaineen alentamiseen. Viime vuosina niiden käyttö on Suojasen mukaan vähentynyt, sillä beetasalpaajien teho on osoittautunut muita verenpainelääkkeitä heikommaksi erityisesti aivoinfarktien ehkäisyssä.
Lauri Suojanen selvitti osana väitöstutkimustaan myös, miten beetasalpaaja bisoprololi vaikuttaa sentraaliseen eli aorttatason verenpaineeseen makuu- ja pystyasennossa. Verenpaine ei laskenut pystyasennossa lumelääkettä saaneeseen kontrolliryhmään verrattuna.
Tämän löydöksen perusteella Suojanen arvioi, että beetasalpaajat eivät vaikuta suotuisasti aorttatason verenpaineeseen. Aortta on sydämestä alkava iso valtimo.
Väitöstilaisuus on Tampereen yliopistossa perjantaina 20. syyskuuta.
