Finanssiala ry:n mukaan suomalaisilta huijattiin verkossa viime vuonna jo 44 miljoonaa euroa. Poliisi on perustanut erityisiä tutkintaryhmiä selvittämään verkkorikollisuutta.
Pohjoiskarjalainen nainen sai Matkahuollon nimissä kesäkuussa tekstiviestin, jonka mukaan hänelle olisi jäänyt jokin kuljetusmaksu maksamatta. Tuotteet olivat viestin mukaan säilytyksessä, kunnes asia olisi selvitetty. Tekstiviestissä oli linkki, jonka kautta nainen kirjautui pankkitunnuksillaan tekaistuille Matkahuollon sivuille. Pian sen jälkeen nainen huomasi, että hänen tililtään oli hävinnyt lähes 2 500 euroa.
Yllä oleva tapaus on yksi monista, sillä poliisin tietoon tulee vastaavanlaisia tapauksia viikoittain. Itä-Suomen poliisin rikoskomisarion Juha Leinosen mukaan huijatut summat ovat merkittäviä.
– Esimerkiksi Itä-Suomen alueella summat liikkuvat kuukausittain sadoissatuhansissa euroissa.
Valtakunnallinen yksikkö ja paikallisia tutkintaryhmiä
Leinonen johtaa Itä-Suomen poliisiin viime keväänä perustettua kyberrikollisuutta tutkivaa neljän tutkijan ryhmää. Vastaavanlaisia ryhmiä on perustettu myös joihinkin muihin poliisilaitoksiin. Esimerkiksi Oulun poliisissa aloitti elokuussa neljän tutkijan ryhmä.
Huomattavasti vahvemmat resurssit on keskitetty Sisä-Suomen poliisiin, jossa toukokuussa aloitti valtakunnallinen tietoverkkoavusteisten petosrikosten estämiseen ja selvittämiseen keskittyvä yksikkö. Kyseessä on uuden toimintamallin pilottihanke, jonka toimintakausi kestää ensi vuoden loppuun. Yksikön vahvuus on 15 henkilötyövuotta.
– Yksikön vastuualueena on normaalista tutkinnan aluevastuusta poiketen koko Suomi, ja toiminnassa priorisoidaan vakavimmat ja haitallisimmat petoksella tehdyt omaisuusrikokset, toteaa yksikönjohtaja, rikosylikomisario Sakari Tuominen poliisihallituksen tiedotteessa.
Tutkijoile on tarvetta, sillä esimerkiksi Itä-Suomessa verkkorikosten selvitysprosentti on jäänyt varsin vaatimattomaksi.
– Se voi olla ehkä 40–50 prosenttia, Leinonen tunnustaa.
Huijauksissa liikkuu kymmeniä miljoonia euroja
Paine verkkorikosten tutkintaan on kasvanut myös siksi, että huijattujen rahojen määrä on jatkuvasti kasvanut.
Finanssiala ry:n mukaan suomalaisilta yritettiin viime vuonna huijata jo yhteensä 76,9 miljoonaa euroa. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua osan rahoista, mutta silti 44,2 miljoonaa euroa siirtyi rikollisille. Suurin osa rahoista hävisi sijoitushuijauksissa, joiden määrä on lähes kaksinkertaistunut edellisvuodesta.
Itä-Suomen poliisin kybertutkijan Kristian Taskisen mukaan rikoksen selvittely vaikeutuu selvästi, kun kyse on kansainvälisestä rikollisuudesta.
– Silloin voidaan puhua jopa vuosista.
Kotimaisille verkkorikollisille näyttää sen sijaan kelpaavan rikoshyötynä jo muutama kymppi. Taskisen mukaan kyse on tyypillisesti verkossa olevasta käytetyn tavaran myyntialustasta.
– Niissä myydään joko olematonta tavaraa tai sellaista tuotetta, jota ei lähetetä.
Uhriksi voi joutua kuka tahansa
Yksi pirullisimmista huijaustavoista on verkkopankkitunnusten kalastelu, jolloin uhri itse antaa omat tunnuksensa rikollisille. Poliisin mukaan kyse on usein kansainvälisistä toimijoista, jotka tekevät valmiita kalastelupaketteja. Rikolliset voivat ostaa tai vuokrata näitä paketteja.
Rikoskomisario Juha Leinosen mukaan tällaiset huijaussivustot muistuttavat erehdyttävästi aitoja sivustoja.
– Suurin osa ihmisistä ei pysty erottamaan, onko kyseessä aito sivusto. Ne on tehty hyvin taitavasti.
Tyypillisenä verkkohuijauksen uhrina pidetään yleensä ikäihmistä. Leinosen mukaan se ei pidä paikkaansa.
– Nämä kohdistuvat ihan kaikenikäisiin ihmisiin.
