keskiviikko, 27 marraskuun

Kun illankähmyssä näpyttelet sähkölaskun viitenumeroa pankkisovelluksessa, voit olla tyytyväinen. Rutiinit hoituvat omalta sohvalta kellonajasta riippumatta. Mennyttä on kymmenien minuuttien jonottaminen tiskille vain työaikana auki olevassa hankalaan osoitteeseen pudotetussa pankkikonttorissa.

Voit myös olla tyytymätön: ostit ensin kalliin tietokoneen tai älylaitteen ja kodin laajakaistasta tulee reilun kokoinen kuukausilasku. Ja kaiken lisäksi pankki perii tästä lystistä useamman euron palvelumaksuna. Ärsyttävää!

”Rohkenisin väittää, että voittopuolisesti yritykset ovat omineet itsepalvelusta syntyneet säästöt katteeseensa,” sanoo Kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen Helsingin yliopistosta Kuva: Mohamed Sharif El Bouari / Yle

Kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen Helsingin yliopistosta huomauttaa, ettei pankin tietojärjestelmä ole syntynyt itsestään eikä se varsinkaan pysy pystyssä ilman jatkuvaa huolenpitoa. Palvelumaksulla voidaan siis kattaa esimerkiksi juuri sitä tietojärjestelmää, joka mahdollistaa itsepalvelun kotisohvalta.

Markkinataloudessa kustannuksille on vain yksi maksaja: kuluttaja.

Professori vääntää vielä rautalangasta.

– Rohkenisin väittää, että voittopuolisesti aika hyvin siinä yritykset ovat pistäneet itsepalvelusta syntyneet säästöt katteeseensa.

Tietysti itsepalvelua on markkinoitu hinnanalennuksilla. Mutta monet palvelut on paketoitu eri hintaisiksi paketeiksi, ja edellen palvelemme itse itseämme.

Pohjoismaiden suurin pankki kerää palvelumaksuilla vain murto-osan järjestelmäkustannuksista

Henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jani Eloranta Nordeasta vaihtaisi itsepalvelu-sanan alkuosan.

– Pankki toimittaa edelleen palvelun, kanava vain on vaihtunut. Käyttäisin termiä digipalvelu.

Fyysisestä konttorista tai automaatista on siirrytty digitaaliseen ympäristöön, mutta älylaitteen tai tietokoneen kautta pankki tunnistaa asiakkaan, veloittaa tai lähettää rahaa, tarkastaa rahanpesuepäilyt ja huolehtii turvallisuudesta.

Nordea-konserni upottaa Pohjoismaissa noin miljardi euroa vuodessa tietojärjestelmäänsä. Digipalveluista perityt maksut kattavat it-investoinneista vain murto-osan, 3,9 prosenttia.

Itsepalvelu voi ärsyttää: oma tietokone ja itse maksettu verkkoyhteys, ja silti maksat niin sanotusta palvelusta. Kuva: Jari Pussinen / Yle

Eloranta luonnehtii, että nykyaikainen pankki on iso informaatiotekniikkatalo. Pankki sijoittaa vuosittain paljon rahaa palveluihin, niiden turvallisuuteen ja käytettävyyteen, esimerkiksi mobiilipankin kehittämiseen ja ylläpitoon.

– Suurin osa tämänkaltaisesta työstä ei näy asiakkaalle muuten kuin että hänen asiointikokemuksensa paranee.

Asiointia piisaa: Nordean digipalveluissa Suomessa käydään päivässä yli miljoona kertaa.

Pankit perivät palvelumaksuja omien hinnastojensa mukaan. Nordeassa digiasiointi maksaa 4,65 euroa kuukaudessa, mutta mikäli asiakas on keskittänyt pankkiasiansa Nordeaan, on palvelu maksutonta.

Viranomaiset perivät omakustannushinnan

Ärtymystä voi herättää myös 12 euron maksu siitä, että printtaa itse Digi- ja väestötietorekisteristä itseään koskevia tietoja. Todellisuudessa maksamme sen datan pyörittämisestä, jota virasto hallitsee.

Väestötietojärjestelmän rakentaminen on alkanut vuonna 1966 eli järjestelmän rakentamisesta, ylläpidosta ja uudistamisesta on kertynyt kustannuksia jo yli viideltä vuosikymmeneltä.

Vuosittain DVV ostaa ulkopuolisia tietotekniikan palveluja 10 miljoonalla eurolla. Myös oma henkilöstö osallistuu väestötietojärjestelmän ylläpitoon.

DVV:n ylijohtaja Timo Salovaara vakuuttaa, että 12 euroa asuinpaikkatodistuksesta ei ole liikaa.

– Väestötietojärjestelmän todistukset ovat valtion maksuperustelain ja DVV:n palvelujen maksuja koskevan valtiovarainministeriön asetuksen mukaisesti omakustannushinnoiteltuja suoritteita, joissa hinta määräytyy palvelun tuotantokustannusten mukaisesti.

Kustannuksiin lasketaan tietoteknisen ratkaisun kehitys- eli investointikustannus poistolaskennan keinoin sekä tuotanto- (kuten palvelinkapasiteetti) ja ylläpitokustannukset.

Salovaara muistuttaa, että tyypillisesti tietoteknisiin palveluihin on tehtävä erilaisia tietoturva- ja versiopäivityksiä asiantuntijatyönä, vaikka niihin ei mitään uusia toiminnallisuuksia kehitettäisikään, eli palvelun tuottamisen kustannuksiin kuuluu pääsääntöisesti aina myös tietoteknisten asiantuntijoiden työtä.

Lipunmyyjä ei saa tapahtumalta mitään, joten asiakas maksaa

Verenpaine saattaa kohota myös urheilu- tai kulttuuritapahtuman lipputiskillä. Joka sekin on kotisohvalla.

Lipun hinnan lisäksi palvelusta saa maksaa monta lisämaksua. Nimitykset ja hinnoittelu vaihtelevat.

Lippupisteen omistava saksalainen CTS Eventim toimii 19 maassa ja välittää vuosittain yli 80 miljoonaa lippua yli 100 000 tapahtumaan.

Hampurin konttorilta todetaan sähköpostissa, että liiketoiminnasta aiheutuu väistämättä kuluja, jotka on katettava esimerkiksi palveluista perittävillä maksuilla, sillä itse lipun hinnasta Lippu.fi ei saa osuutta.

– Lipunvälitysliiketoiminta perustuu kokonaisuudessaan näihin lippujen ohella perittäviin maksuihin, jotka ovat osa lippujen hintarakennetta, kirjoittaa Eventimin konserniviestinnän johtaja Christian Colmorgen.

Lipun hintaa markkinoidaan ja myydään Kuluttajansuojalain ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ohjeiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että lipun yhteydessä ilmoitetaan aina myös palvelumaksu, joka sisältyy lipun hintaan.

Käsittelykuluja syntyy monista väylistä

Toimitusmaksu puolestaan voi vaihdella asiakkaan valitseman toimitustavan mukaan, eikä sitä täten voida sisällyttää lipun hintaan etukäteen.

– Lippuyhtiöt toimivat tapahtumalippujen välittäjinä tapahtumanjärjestäjien lukuun, ja alan käytäntö on eritellä välityskustannukset, sillä tapahtumanjärjestäjät eivät joudu maksamaan näistä maksuista tekijänoikeus- tai muita vastaavia korvauksia.

Amerikkalainen Ticketmaster kertoo verkkosivuillaan, että käsittelykulut vaihtelevat lipun hinnan mukaisesti 1-6 euron välillä. Sillä katetaan asiakaspalvelu, teknologian kehitys ja ylläpito, verkkosivujen turvallisuus, maksuvälittäjien kulut, tapahtuman henkilökunta, lippukauppojen kulut sekä muut juoksevat kulut, kuten tapahtumajärjestäjille maksettavat kulut.

Tilauskohtaisesti perittävällä tilausmaksulla Ticketmaster kattaa lipputilauksen käsittelystä, toimituksesta ja turvallisuuden takaamisesta aiheutuvia kuluja. Verkkokaupastamme ostettaessa tilausmaksun hinta 1,50 euroa, lippukaupoista ostettaessa alkaen kaksi euroa.

Kotimainen Tiketti tarjoaa liput maksutta Kivra-sovellukseen. Pdf-lipusta Tiketti perii euron.

Nouto Tiketin myyntipisteestä maksaa kolme euroa tilausta kohden. R-kioskille toimitetusta tilauksesta täytyy maksaa kolme euroa ja lisäksi euro lippua kohti.

Dynaamisesti hinnoitellut liput kulkuneuvoihin ostamme verkosta itse. Lomamatkat ja majoitukset myös.

Eikä loppua näy.

Jaa.
Exit mobile version