Kesämökin hiilijalanjälkeen vaikuttavat eniten matkustustapa, mökin lämmitys ja varustelu.
Maria Bonnor,
Sanna Savela
Elämä kesämökillä muistuttaa yhä useammin kaupunkiarkea. Neljällä viidestä mökistä on sähköt, ja yhä useampi vapaa-ajanasunto on talviasuttava.
Kesämökkien hiilijalanjälki on keskimäärin 2 313 kg CO2ekv (hiilidioksidiekvivalenttikilo), kun mukaan lasketaan mökkimatkat. Se vastaa rivitalokolmion vuosittaista kulutusta.
Suomalaisten kesäparatiisien päästöjen keskitaso selvisi ensimmäistä kertaa tänä keväänä maa- ja metsätalousministeriön raportista.
Onko mökkeilyn hiilijalanjälki pieni vai suuri? Keskiarvo ei kerro koko totuutta, koska mökit ja -matkat ovat keskenään niin erilaisia, sanoo Sitran johtava asiantuntija Jussi Nevanlinna.
– Se riippuu todella paljon siitä, miten kaukana mökki on ja millaisella liikennevälineellä sinne mennään.
Tässä jutussa vertailemme kahden erilaisen mökin hiilijalanjälkeä.
Mökki 1: Etelä-Savo, Puumala
Mikkeliläinen Tommi Seppänen rakensi kaikki toiveet täyttävän vapaa-ajan asunnon Puumalaan vuonna 2016. Samalla paikalla sijaitsi aiemmin suvun vanha mökki, jossa ei ollut sähköjä tai juoksevaa vettä.
Uusi mökki on varustettu samoilla mukavuuksilla kuin hänen vakituinen asuntonsa. Keittiössä on tiskikone, iso jääkaappi-pakastin, mikro ja leivänpaahdin. Lisäksi mökissä on vesivessa, suihku – ja sähkösauna.
Yleensä Seppänen lämmittää rannassa erillisen puusaunan.
Seppänen täyttää videolla Suomen ympäristökeskuksen laatiman Mökkeilyn hiilijalanjäljen laskurin:
Tommi Seppäsen kakkoskodin hiilijalanjälki on 3 237 kg CO2ekv. Se on reilusti yli mökkien keskiarvon.
Suurin osuus päästöistä tulee mökin lämmityksestä ja muusta sähkönkäytöstä. Vuotuinen kulutus on noin 7 000 kWh, ja polttopuuta kuluu 16 pinokuutiometriä. Ilman ilmalämpöpumppua energiaa kuluisi vieläkin enemmän.
Matkojen osuus mökin hiilijalanjäljestä sen sijaan on alle keskiarvon, vaikka kilometrejä kertyy vuodessa yli 7 000. Seppäsen ekoteko on hybridiauto.
Hän veneilee vähän, joten polttoainetta ei juuri kulu.
Mökki 2: Keski-Suomi, Kannonkoski
Jämsäläiset Elina ja Jari Värelä viettävät valtaosan kesäviikonlopuista Kannonkosken Vuosjärvellä.
Lomaidylliin kuuluu kaksi saarta, jotka on liitetty yhteen riippusillalla. Pääsaaressa on mökki, rantasauna ja kompostoiva huussi, sillan takana savusauna.
Pientä käyttösähköä puhelinten ja sähköperämoottorin lataamiseen sekä jääkaappiin saadaan aurinkopaneeleista.
Mökkijuomat pysyvät kylminä vanhassa maakellarissa. Juoksevaa vettä ei ole, ja ruoka valmistetaan kaasuliedellä tai -grillissä.
Värelöiden perinteisen kesämökin lukemat laskurissa ovat selvästi Seppäsen mökkiä pienemmät:
Värelöiden mökkeilyn hiilijalanjälki on 1 823 kg CO2ekv. Siitä leijonanosa tulee noin 170 kilometrin mökkimatkasta, joka taittuu pääasiassa dieselautolla.
– Elinallahan on kevyt hybridi, joka kuluttaa vähemmän kuin pakettiauto. Voisimme yrittää ajaa nykyistä useammin mökille henkilöautolla, sanoo Jari Värelä.
Kolme vinkkiä mökkeilyn hiilijalanjäljen pienentämiseen
Mökin hiilijalanjäljen pienentämiseen on monta hyvää keinoa. Tehokkaimmat konstit listaa Sitran johtava asiantuntija Jussi Nevanlinna.
1. Suurin osa mökkeilyn päästöistä tulee matkoista. Osan niistä voi kulkea julkisella liikenteellä. Suuri vaikutus on myös sillä, jos pystyy vaihtamaan auton vähäpäästöiseen, esimerkiksi sähkö-, biokaasu- tai etanoliautoon.
2. Mökin lämmitys kuluttaa paljon energiaa, joten sähkösopimus kannattaa päivittää hiilineutraaliin ekosähköön. Mikäli mökissä ei tarvitse pelätä vesiputkien jäätymistä, peruslämmityksestä voi siirtyä kuivanapitolämmitykseen. Kuivanapitolämpö on muutaman asteen korkeampi kuin ulkolämpötila.
3. Myös varustelutasolla on suuri vaikutus hiilijalanjälkeen. Kannattaa siis tarkkaan harkita, mitä laitteita tai tavaroita mökillä todella tarvitaan. Osan työkaluista voi vuokrata tai ostaa palveluita mökkitalkkarilta.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 27.6.2024 klo 23 saakka.
