Hallitus ja oppositio kärhämöivät siitä, kuka voi hallita suomalaisia vesilaitoksia. Uusi lakiluonnos sallisi myös ulkomaisen omistuksen.
Vesi on välttämätön perushyödyke, eikä vesihuoltoa pidä antaa sijoittajien rahantekokoneeksi.
Näin painottaa oppositiopuolue keskustan kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Anne Kalmari.
– Meillä on kansainvälisiä esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu kun vesihuolto yksityistetään. Esimerkiksi Briteissä hinta nousi valtavasti.
A-studiossa keskiviikkona vieraillut Kalmari nosti toisena esimerkkinä naapurimaan Viron.
– Tallinnassa on vähemmistöosakkuus sijoittajilla, jotka sijoittavat voitontavoittelumielessä. Tallinnassa veden hinta on noussut kohtuuttomasti. Koko kauppasumma totta kai peritään asiakkaalta.
Hallitus ja oppositio vääntävät parhaillaan siitä, mitä vesihuoltolain uudistuksesta seuraa suomalaiselle vedelle.
Arvostelijoiden mielestä hallituksen lakiluonnos sallii sen, että ulkomaiset sijoittajat voisivat omistaa vesilaitoksesta jopa 49,9 prosenttia.
Keskustan Kalmari varoittaa olemasta sinisilmäinen. Hän vertaa hallituksen vesihuoltoa koskevaa lakiesitystä vuoden 2014 Caruna-kauppoihin.
– Caruna on hyvä esimerkki Suomessa. Onko se kohtuullista, että asiakkaat maksavat itsensä kipeiksi sen jälkeen kun kokoomus toteutti ideologiaansa ja myi Carunan.
Valtion enemmistöomistuksessa oleva sähköyhtiö Fortum päätti myydä sähköverkkonsa pääosin ulkomaisten pääomasijoittajien omistamalle Caruna-yhtiölle. Seurauksena oli sähkön siirtohintojen nousu, ja tuoreimpana käänteenä Carunan tyytymättömyys yhtiön saamiin tuloihin.
Hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen Tere Sammallahti on puolustanut lakiluonnosta julkisuudessa.
– Ajatus siitä, mitä keskusta on viime päivinä kovasti viljellyt, että kokoomus on myymässä Suomen vedet kiinalaisille ja yksityistämässä vesihuollon, niin se ei pitä paikkaansa. Meillä on edellisen hallituksen pohjatyön toimesta tähtäin, että määräysvalta pidetään vesihuollossa julkisissa käsissä.
Sammallahti korostaa, että vesihuollon uudistamisesta ei ole vielä hallituksen esitystä, vaan esitysluonnos. Hänen mielestään valmisteluvaiheessa ei voida puhua yksityisomistuksen mahdollisista osuuksista.
– Me emme voi tässä vaiheessa sanoa. Me edelleen valmistelemme sitä lakiesitystä. Tässä on nyt hypätty johtopäätöksiin aika reippaasti ja vedetty mutkia suoraksi.
Vesihuoltoa koskeva lakialoite perustuu kansalaisaloitteeseen, jonka eduskunta hyväksyi yksimielisesti vuonna 2021.
Kansalaisaloitteen tavoite oli saada aikaan laki, joka estää julkisten vesihuoltolaitosten myymisen kaupallisille yksityisille toimijoille ja joka turvaisi vesilaitosten kotimaisen omistuksen.
Katso keskiviikon A-studio Yle Areenasta.
