Viime kesänä Pieksämäellä järvessä laiduntaneet vesipuhvelit olivat suuri yleisöhitti. Puhvelit järvelle tuonut Pieksänjärvi–Vangasjärvi osakaskunta aikoo nyt perustaa vesipuhvelipuiston.
Aluksi osakaskunta vuokrasi vesipuhveleita järven kunnostamista varten. Puhvelit herättivät niin paljon huomiota, että tuhannet ihmiset tulivat katsomaan niitä. Osakaskunta alkoi järjestää opastettuja kierroksia.
Tuhannet ihmiset kävivät katsomassa puhveleita, kun ne puhdistivat järveä.
Nyt osakaskunta on saanut rahoitusta vesipuhvelipuiston rakentamiseen. Osakaskunnan tiedotusvastaava Arto Tenhusen mukaan puisto on ensimmäinen Suomessa.
Videolla on viime kesänä kuvattuja vesipuhveleita laiduntamassa Pieksänjärvellä.
Vesipuhvelipuisto on kahdeksan hehtaarin alue, jossa elää neljä puhvelia.
Puistossa on kulkureittejä, sillat viiteen saareen, veneenlaskupaikkoja, laavuja, nuotiopaikkoja sekä luontotorni. Euroopan maaseuturahasto tukee puistoa ja järven kunnostamista 200 000 eurolla.
Neljä vesipuhvelinhoitajaa huolehtii eläimistä ja opastuksista. Puisto työllistää myös kaksi kokkia ja kesäkahvilan henkilökuntaa.
Pääseekö puhveli piiloon?
Eläimiin liittyvää matkailua tutkiva Linda Tallberg Lapin yliopistosta pitää vesipuhvelipuistoa kiinnostavana ekologisena kokeiluna. Silti hän näkee sen eettisyydessä on samoja ongelmia kuin missä tahansa eläintarhassa.
Tallbergin mukaan eläinten esilläolo herättää kysymyksen, voivatko ne halutessaan piiloutua ihmisiltä.
– Toisaalta, jos eläimen on pakko pysytellä piilossa, voiko sitä pitää hyvänä elämänä, Tallberg pohtii.
Hän arvelee, että harva eläin pitää siitä, että ihmiset tuijottavat ja ottavat kuvia. Lisäksi ihmisjoukot voivat yllättää ja säikäyttää eläimet.
Osakaskunnan tiedotusvastaava Arto Tenhunen kertoo, että vesipuhveleiden hoitajat varmistavat puhveleille työrauhan.
Tenhusen mukaan puisto on niin laaja, että ilman opasta puhveleista ei välttämättä näe vilaustakaan.
Kun puhvelit tunnistavat oppaan äänen, ne tulevat ihmisten luo.
– Ne haluavat huomiota ja tulevat puskemaan, että rapsuta, rapsuta, Tenhunen kertoo.
Puhvelit ovat lihakarjaa
Ihmisten kiinnostus turismissa käytettävien eläinten hyvinvointia kohtaan on kasvanut. Jo viime kesänä moni vesipuhveleita katsomaan tullut pohti esimerkiksi, miksi puhveleilla ei ole katoksia.
Tenhunen kertoo, että puhvelit pääsevät kasvillisuuden varjoon, eikä sade haittaa niitä.
– Jos niillä on kuuma tai kylmä, ne menevät järveen, Tenhunen sanoo.
Linda Tallbergin tutkimuksen mukaan matkailijat pohtivat useimmiten, mitä eläimille tapahtuu jos ne sairastuvat. Hoidetaanko eläimiä, vaikka ne eivät enää voisi olla mukana matkailutoiminnassa, vai lopetetaanko ne?
Tallberg kehottaa miettimään myös, millaista elämää eläimet viettävät sesongin ulkopuolella. Vesipuhvelit elävät kesän lajityypillisesti, mutta talvella ne eivät voi laiduntaa järvessä.
– Ne ovat vieraslaji, jonka pitoon liittyy paljon eettisiä kysymyksiä, Tallberg sanoo.
Arto Tenhunen kertoo, että vesipuhveleita elää ympäri Eurooppaa.
Pieksänjärveä hoitaneet puhvelit palaavat talveksi kotiinsa Kangasniemelle pihattonavettaan, jossa niiden olot ovat samankaltaiset kuin lehmillä. Puhvelit ovatkin lihakarjaa, mutta niitä käytetään myös järviä kunnostamiseen.
Osakaskunnan ensisijainen tavoite on parantaa järven kuntoa.
– Emme ole perustamassa eläintarhaa. Tarkoitus on parantaa luonnon monimuotoisuutta ja kertoa ihmisille, miksi puhveleita käytetään järvessä.
