LONTOO Britit näkivät harvinaisia kuvia viime viikolla, kun pääministeri Keir Starmer vieraili yhdellä maan ydinsukellusveneistä.
Ydinsukellusveneet ovat Britannian turvallisuuden kulmakivi.
Elokuvamaisen mahtipontisesti kuvatussa videossa Starmer kävelee 150-metrisen ydinsukellusveneen päällä ja tapaa miehistöä sukellusveneen sisuksissa.
Miehistö oli juuri palaamassa 200 päivän partiointikierrokselta.
– Pääsin kiittämään tätä ainutlaatuista joukkoa. Näin geopoliittisesti epävakaana aikana heidän työnsä on tärkeämpää kuin koskaan, pääministeri lausuu videolla.
Miehistön jäsenten liikuttuneen näköiset perheenjäsenet heiluttavat satamassa Skotlannin rannikolla Britannian lippuja. Starmer juttelee heidän kanssaan videolla isällisesti.
Mahtipontinen video on kuin muistutus maailmalle, että Britannian ydinaseet ovat laukaisuvalmiina ja että niiden käytön uhka on kasvanut.
Britannialla on neljä ballistisia ydinohjuksia kuljettavaa Vanguard-luokan ydinsukellusvenettä. Vain pääministerillä on oikeus päättää ydinaseiden laukaisusta.
Ydinsukellusveneet sijaitsevat kuninkaallisessa Clyde-laivastotukikohdassa Skotlannissa Glasgow’n lähellä.
– Yksi sukellusveneistä on aina merellä, jotta ydinase on valmiina heti jos Britanniaa tai sen Nato-kumppaneita vastaan hyökätään. Jos pääministeri päättää, Britannia laukaisee ydinohjuksen sukellusveneestä, kertoo Marion Messmer.
Messmer on vanhempi tutkija kansainvälisen turvallisuuden ohjelmassa Chatham House -tutkimuslaitoksessa Lontoossa ja erikoistunut Britannian ydinasepelotteeseen.
Messmer kertoo etäpuhelulla, että Britannian ydinpelote on pienin viidestä ydinsulkusopimuksen allekirjoittaneesta ydinasevaltiosta, mutta tuhokykyinen.
– Britannian noin 260 ydinkärkeä riittäisivät valtavaan tuhoon, jos Britannia joutuisi vastaamaan hyökkäykseen itseään tai Natoa vastaan, Messmer sanoo.
Britannia rakentaa parhaillaan uusia sukellusveneitä. Ne saataneen käyttöön ensi vuosikymmenellä. Brittiläinen AWE-yhtiö valmistaa myös uusia ydinkärkiä. Britannialla on arvioiden mukaan ainakin 48 Trident-ohjusta.
Britannia ei kerro ydinaseidensa tarkkaa määrää eikä sitä, missä ne liikkuvat. Jossain Pohjois-Atlantilla ja ehkä Itämeren läheisyydessä, arvelee tutkija.
– Sukellusvene on valittu laukaisualustaksi, koska sitä on lähes mahdoton jäljittää. Vihollinen ei siten voi hyökätä Britannian ydinpelotetta vastaan ja estää Britanniaa puolustautumasta, Messmer selittää.
Maalla sijaitseviin tukikohtiin olisi helpompi iskeä. Messmer muistuttaa, että Britannian ydinpelotteen periaatteena on, että Britannia ei iske ensin vaan vain vastaa iskuun.
– Britannia vastaisi tietysti ydinaseiskuun mutta myös muunlaiseen vakavaan vahingontekoon esimerkiksi joukkotuhoaseilla, hän sanoo.
Britannia ja Ranska ovat Euroopan ainoat ydinasevaltiot. Messmerin mukaan Britannia lupaa vahvemmin kuin Ranska suojata koko Eurooppaa tarpeen vaatiessa.
– Britannia lupaa taata ydinpelotteellaan Naton ja myös Suomen turvallisuutta. Ranskan presidentti Macron on myös luvannut ydinasesuojaa Euroopalle, mutta Ranska ei ole kertonut selvästi miten. Se ei ole liittynyt Naton ydinsuunnitteluryhmään, Messmer sanoo.
Britannia pystyy Messmerin mukaan käyttämään ydinasetta itsenäisesti, mutta se on riippuvainen Yhdysvalloista ohjusten hankinnassa ja huollossa.
– Britannian ydinsukellusveneiden kantamat Trident-ohjukset tulevat Yhdysvalloista. Ne lähetetään sinne huoltoon säännöllisesti. Jos Yhdysvallat kieltäytyisi huoltamasta tai lähettämästä ohjuksia, se ei vaikuttaisi heti mutta pitkällä aikavälillä kyllä, Messmer sanoo.
Jos Britannia haluaa vähentää riippuvuuttaan Yhdysvalloista, halvinta ja helpointa olisi mukauttaa järjestelmä yhtenäiseksi Ranskan kanssa ja ostaa sieltä, sanoo Messmer. Hän muistuttaa, että liittolaisuuteen kenenkään kanssa ei voi kuitenkaan luottaa täysin.
– Marine Le Penin puolue ei halua jakaa Ranskan ydinasesuojaa Euroopan kanssa, ja hänen puolueensa on menestynyt hyvin Ranskan viime ajan vaaleissa, Messmer huomauttaa.
Jos Marine le Penistä tai hänen puoluetoveristaan tulee Ranskan presidentti, Britannia voisi olla samassa tilanteessa kuin nyt Yhdysvaltain kanssa, Messmer pohtii.
Yksi Naton haasteista ei olekaan vain ulkoinen uhka, vaan populististen puolueiden suosion kasvu niin vasemmalla kuin oikealla.
– Ne ehkä pitävät Venäjää pienempänä uhkana kuin keskustapuolueet, sanoo Messmer.
Uhka tulee Euroopassakin siis entistä enemmän sisältä. Mutta Britannian isoin uhka on yhä Venäjä. Messmerin mukaan ydiniskun uhka on kasvanut, koska Venäjä on uhkaillut ydinaseella Ukrainan sodan aikana.
