Kansallispuiston toteutuminen vaatii poliittisen tahdon lisäksi lukuisten ehtojen täyttymistä. Julkisilla kulkuyhteyksilläkin on merkitystä.
Suomeen ehdotetaan kahtatoista uutta kansallispuistoa, joista viisi tulisi Lappiin. Ehdotuksen takana on asiantuntijoista koostuva Luonnonmetsätyöryhmä. Kansallispuistoja on entuudestaan 41.
Erityisasiantuntija Ilona Latsa ympäristöministeriöstä naurahtaa kysymykselle, vieläkö niitä mahtuu lisää.
– Eihän siihen toki varsinaisesti mitään ylärajaa ole, mutta meidän nykyinen verkosto on jo melko kattava.
Latsa muistuttaa, että alueiden luontoarvojen turvaamiseksi on muitakin keinoja kuin kansallispuistot.
Kansallispuistojen perustaminen on kuitenkin viime kädessä poliittista harkintaa. Tällä hallituskaudella ei tapahdu mitään, koska hallitusohjelmaan ei ole kirjattu uusien kansallispuistojen perustamista eikä aikaakaan hankkeiden valmisteluun enää olisi.
Vähintään tuhat hehtaaria valtion maita
Jos seuraava hallitus innostuisi uusista kansallispuistoista, ympäristöministeriö kävisi esitykset läpi monen kriteerin kautta.
Luonnonsuojelulain lähtökohta on, että alueen pitää olla vähintään tuhannen hehtaarin suuruinen ja valtion mailla. Alueella pitää olla erityisiä maisemallisia arvoja ja sen olisi hyvä tuoda myös ekologisesti jotain lisää nykyisiin kansallispuistoihin nähden.
Luonnonmetsätyöryhmän mukaan sen ehdotukset toisivat kansallispuistoverkostoon esimerkiksi eteläisten vaarojen sumumetsiä, reheviä järvialueita ja suurjokien varsia.
Erityisasiantuntija Ilona Latsa kertoo, että myös maantieteellinen kattavuus huomioidaan. Kun uusinta kansallispuistoa perustettiin Sallaan, pidettiin tärkeänä sitäkin, että perille pääsee julkisilla kulkuneuvoilla eli verraten kestävästi.
Kunnat haluavat tienata kansallispuistoilla
Kansallispuistoja on ehdotettu enemmän kuin niitä on toteutunut. Esimerkiksi Porkkalaan on ehdotettu kansallispuistoa useampaan kertaan, mutta ehdotus ei ole edennyt.
Alueella on Latsan mukaan jo paljon virkistyskäyttöä ja kansallispuistostatuksen tuoma ihmismäärä olisi todennäköisesti liikaa alueen luonnolle. Viime vuonna kansallispuistoissa kävi kaikkiaan 3,5 miljoonaa ihmistä.
Ehdotuksen kansallispuiston perustamisesta voi tehdä kuka tahansa, mutta eniten ehdotuksia on aikojen saatossa tullut erilaisilta luontoyhdistyksiltä.
Viime vuosikymmeninä myös kunnat ovat aktivoituneet.
– Kunnat näkevät, että kansallispuistoista on luonnonsuojelun lisäksi hyvin paljon aluetaloudellista ja matkailullista hyötyä.
Esimerkiksi Pello ja Ylitornio ovat ajaneet alueilleen Miekojärven kansallispuistoa, mutta Luonnonmetsätyöryhmän ehdotuksesta ei Miekojärveä löydy.
Kansallispuistoesityksiä tuulivoiman torppaamiseksi
Joskus esityksen taustalla on pyrkimys suojella alue talouskäytöltä. Tuoreiden kahdentoista ehdotuksenkin joukossa on sekä Aalistunturin kansallispuisto että Vuotoksen kansallispuisto.
Kolarin Aalistunturilla luonnonsuojelijat ovat yrittäneet estää Metsähallituksen hakkuut, mikä vei aktivistit käräjille ja toi sakkorangaistukset. Joukko kansalaisia esitti kansallispuistoa Aalistunturille jo vuonna 2021, minkä jälkeen Metsähallitus ilmoitti uusista hakkuista.
Vuotoksen kansallispuisto taas tulisi Itä-Lapin erämaahan alueelle, jonne yritettiin vuosikymmenten ajan rakentaa kiistanalaista tekojärveä.
Myös nyt ehdotettua Inarijärven kansallispuistoa on paikallinen luontoyhdistys esittänyt jo aiemmin hillitäkseen matkailurakentamista.
– Kansallispuistoaloitteita tehdään myös kohteisiin, joissa tai joiden lähellä on tuulivoimahankkeita, Latsa kertoo.
Jos poliittista tahtoa myöhemmin löytyy, kansallispuiston perustaminen etenee normaalin lainvalmistelun tavoin. Ympäristöministeriön valmistelema hallituksen esitys laiksi kansallispuiston perustamisesta menee siis eduskunnan päätettäväksi.
