Pertunmaan kylänraitilla sataa jäätävää tihkua.
Autot lipuvat Pertuntiellä hiljalleen ohi kirkonkylän tärkeimpien kiintopisteiden: kahden ruokakaupan, Pertuntorin, sosiaali- ja terveysaseman, kirjaston ja kunnantalon.
Vieressä auraustraktori työntää loskaista lunta kevyen liikenteen väylältä.
Kunnanjohtaja Leena Ruotsalainen katselee työhuoneensa ikkunasta järvimaisemaa.
Ruotsalainen on Pertunmaan viimeinen kunnanjohtaja. Etelä-Savossa sijainnut Pertunmaa liittyi vuodenvaihteessa osaksi naapurikunta Mäntyharjua.
Pertunmaa oli sote-uudistuksen ensimmäinen uhri, kunnanjohtaja kuvailee.
– Hävisimme tämän sote-taistelun, Ruotsalainen sanoo pettyneenä.
Kunnan kohtalon käännepisteenä Ruotsalainen pitää sitä, että sote-uudistus venyi.
Mikkeli ja sen ympäryskunnat perustivat vuonna 2017 sote-kuntayhtymä Essoten tuottamaan alueen julkisen terveydenhuollon palvelut. Samalla kunnista tuli laskujen kuittaaja ja maksuautomaatti, Ruotsalainen sanoo.
Pertunmaa maksoi vuosina 2018–2022 Essoten lisälaskuja lähes neljällä miljoonalla eurolla. Rahamäärä vastasi koko kunnan henkilöstön vuoden palkkakuluja.
Sote-uudistuksessa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset siirtyivät valtiolle.
Valtion kunnille maksamissa määrärahoissa kuitenkin huomioitiin ”vanhat synnit”: jos kunnalta siirtyi valtiolle runsaasti sote-kustannuksia, kunnan valtionosuuksia leikattiin.
Kunnat saavat menoihinsa valtionosuuksia. Niillä rahoitetaan muun muassa kuntien kouluja ja päiväkoteja.
Sote-uudistuksen muutosleikkuri mahdollisti kunnille jopa negatiiviset valtionosuudet, eli sen, että kuntien pitää maksaa valtionosuuksia valtiolle. Viime vuonna näin kävi kymmenelle kunnalle.
Vuonna 2022 Pertunmaa maksoi valtiolle 384 729 euroa, viime vuonna 551 970 euroa.
Ruotsalainen uskookin, ettei Pertunmaa jää soten viimeiseksi uhriksi.
– Me raivasimme edelläkävijänä tietä kuntaliitokseen. Seuraavat kriisikuntien liitokset ovat jo tulossa, Ruotsalainen sanoo.
Tilastojen valossa Pertunmaa oli kummajainen. Kunnassa oli vähemmän vakituisia asukkaita kuin loma-asuntoja, mutta silti kolme ruokakauppaa: kaksi kirkonkylällä ja yksi Kuortissa.
Pertunmaalla pelattiin toiseksi eniten Veikkauksen pelejä, myytiin kolmanneksi eniten alkoholia ja tehtiin kahdeksanneksi eniten rikoksia asukasta kohden.
Tilastoille on myös helppo selitys: valtatie 5 ja Kuortin liikekeskittymä.
Pertunmaalla sijaitsee Suomen suosituin ABC-asema. Kuortin ABC:llä käy vuosittain noin kolme miljoonaa asiakasta.
Kuortti sijaitsee liikenneasemalle loistavassa paikassa, reilun puolentoista tunnin ajomatkan päässä pääkaupunkiseudulta.
Mökeilleen tai kotimaan lomalle rientävät etelän asukkaat pysähtyvät usein kahville tai syömään juuri Pertunmaalle.
Juhannuksena ABC-asema saa jopa viitostien liikennevirran sekaisin.
Kuortin liittymään poistuvat ja sieltä Viitostielle liittyvät autot hidastavat ruuhkaliikennettä niin paljon, että autojono Heinolan suuntaan venyy pahimmillaan kymmenen kilometrin mittaiseksi.
Asema on paikallisesti merkittävä työllistäjä: talvella ABC:lla on työntekijöitä noin 40, kesäisin jopa 80.
Uudella Mäntyharjun kunnalla on viitostietä 36,7 kilometrin mittainen pätkä. Pertunmaalaiset toivovat, että Kuortti pelastaa jälleen alueen elinvoiman.
– Potentiaalia on todella paljon. Kehittämistyöhön on nyt leveämmät hartiat, arvioi Pertunmaan kunnanvaltuutettu Jari Leppä (kesk.).
Entinen maa- ja metsätalousministeri ja kuuden kauden kansanedustaja asuu Koirakiven kylällä, jonka entinen kuntaraja halkaisee kahtia.
Yhteistyö mäntyharjulaisten kanssa on vuodesta 1993 Pertunmaan valtuustossa istuneelle Lepälle tuttua.
– Ei täällä kukaan ole tullut sanomaan, että sinä olet mäntyharjulainen ja sinä pertunmaalainen, Leppä toteaa.
Myös Leppä arvioi, että Pertunmaa menetti itsenäisyytensä, koska sote-uudistusta ei saatu valmiiksi ajoissa. Kunta valmistautui siihen, että uudistus toteutuisi jo Sipilän hallituksen (2015–2019) aikana.
Näin ei kuitenkaan käynyt. Leppä istui Marinin hallituksessa, kun Pertunmaan kohtalon sinetöinyt hyvinvointialueuudistus hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 2021.
Vahvuutena vahva yhteishenki
Pertunmaa muodostettiin vuonna 1926 Mäntyharjun, Hartolan ja Joutsan reuna-alueista, mutta vahva pitäjähenki syntyi nopeasti. Kuntalaiset ostivat jo itsenäisyyden ensi vuosina oman kirkon Hartolasta.
Myöhempinä vuosina syntyi legenda siitä, kuinka pertunmaalaiset varastivat Hartolan kirkon.
Tosiasiassa Hartolan vanha kirkko kaupattiin uuden valmistuttua, mutta niin edullisesti, että hartolalaiset yrittivät vielä ostaa rakennuksen takaisin ennen sen siirtoa Pertunmaalle.
Pertunmaan satavuotisjuhlat jäivät juhlimatta, mutta asukkaat pitävät silti itseään vahvasti pertunmaalaisina.
Pertunmaan kuntaliitos oli ensimmäinen Suomessa neljään vuoteen.
Kriisikuntamenettelyssä on tällä hetkellä kaksi kuntaa, keskisuomalainen Kyyjärvi ja keskipohjalainen Lestijärvi. Molemmilla kuntien taseeseen on kertynyt alijäämää vielä Pertunmaatakin reilummin.
Viime vuonna jokin kriisikuntakriteeri täyttyi 57 Suomen kunnassa.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi marraskuussa Iltalehdelle, että jopa 40 kuntaa voi ajautua kriisikuntamenettelyyn vuoteen 2028 mennessä. Ennusteessa on tutkailtu kuntien vuosikatetta eli kykyä investoida juoksevien menojen jälkeen.
Tänä vuonna yhdeksän kuntaa maksaa valtiolle jälleen negatiivista valtionosuutta.
Joukossa on pieniä kuntia, kuten 1 200 asukkaan Kaskinen ja 2 600 asukkaan Kaavi, mutta myös Kouvolan kaupunki, jonka valtionosuuksia leikataan tänä vuonna sote-uudistuksen vuoksi yli 27 miljoonalla eurolla.
Pertunmaa ei ole enää maksajien joukossa. Valtionosuusleikkuri iskee kuitenkin uuteen Mäntyharjuun yhtä rajusti kuin se olisi iskenyt Pertunmaahan, eli kunta menettää kuntaliitoksen seurauksena valtionosuuksiaan satoja tuhansia euroja.
Vuonna 2027 myös Mäntyharjun rahoitus voi heilahtaa päälaelleen, jos kuntien valtionosuusuudistus saadaan hyväksyttyä eduskunnassa.
Uudistusta pohtineet selvityshenkilöt Eero Laesterä ja Arto Sulonen ehdottavat muun muassa, että sote-uudistuksen vaikutukset poistetaan kuntien valtionosuuksista.
– Nykyjärjestelmä on entisten hallitusten toiveiden kerrostuma, paikkausten paikkauksia ja asioita, joilla on voitu esimerkiksi varmistaa kuntarakennetta. Olemme yrittäneet poistaa niitä kerrostumia, Laesterä kuvaili ehdotustaan Ylelle joulukuussa.
Pertunmaan viimeinen kunnanjohtaja Leena Ruotsalainen ei pidä Pertunmaalta Mäntyharjulle periytyviä valtionosuusleikkauksia reiluina.
– On todella tärkeää katsoa, miten kuntia kohdellaan. Päätöksentekijöiden on oltava tarkkana, kun uudistusta tehdään, Ruotsalainen sanoo.
Hän ei peittele turhautumistaan kuvaillessaan, kuinka sote-uudistus ja vuodenvaihteessa toteutunut työllisyyspalveluiden uudistaminen ovat kaatuneet kuntien niskaan.
– Samalla väestö vähenee 80 prosentissa Suomen kunnista. Kuntaliitoksia tulee varmasti lisää, mutta ei pelkästään pienissä kunnissa, Ruotsalainen ennustaa.
Ruotsalainen jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle. Seuraavaksi hän aikoo toteuttaa haaveitaan ja kiertää maailmaa.
Kesällä tie vie jälleen Pertunmaan torille.
