Muuttoliiketutkija Timo Aron mukaan nopea muutos on tapahtunut Suomessa yhden sukupolven aikana.
Vieraskielisten määrä on kasvanut nopeasti Suomessa. Viime vuoden lopussa osuus pyöristettiin kymmeneen prosenttiin, nyt tämäkin raja on jo ohitettu.
Tilastokeskuksen väestön ennakkotilasto kertoo, että syyskuun lopussa Suomessa asuvista vieraskielisten osuus oli 10,7 prosenttia. Vieraskielisillä tarkoitetaan muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia. Lokakuun tiedot julkaistaan tiistaina.
Vieraskielisten luku kattaa kaikki vakinaisesti Suomessa asuvat. Vakinaisen asumisen ehtona on kotikunta.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Miina Keski-Petäjä sanoo, että kasvutahti maahanmuutossa on ollut nopea. Vielä kymmenen vuotta aiemmin oltiin reilussa viidessä prosentissa ja 2000-luvun alussa parissa prosentissa.
Muuttoliiketutkija Timo Aro sanoo, että muutos on tapahtunut yhden sukupolven aikana. Vielä 1990-luvulla vieraskielisiä oli Suomessa vähän. Vuoden 2023 lopussa heitä oli lähes 560 000.
Yleensä väestöön kohdistuvat muutokset ovat hitaita, mutta maahanmuutossa muutos on nyt nopea. Aron mukaan esimerkiksi Turussa vieraskielisten osuus on noussut vajaassa vuodessa prosentilla.
Maahanmuuton kiihtyminen alkoi finanssikriisistä 2008, ja se on jatkunut koronakriisin jälkeen.
Päinvastoin kuin moni kuvittelee, humanitääristä maahanmuuttoa on Aron mukaan vähän.
– Julkisuudesta helposti saa kuvan, että humanitäärinen maahanmuutto olisi suurta, mutta se on hyvin marginaalista verrattuna volyymeihin.
Kolme syytä kasvuun
Muuttoliiketutkija Aro listaa ainakin kolme syytä kehitykseen.
Ensinnäkin suurin osa maahanmuuttajista on työn tai opiskelun perässä Suomeen tulevia tai heidän perheenjäseniään.
– Jos katsoo ammattikorkeakouluja tai yliopistoja, vieraskielisten määrät ovat kaksin- tai kolminkertaistuneet, Aro sanoo.
Toiseksi Suomeen tulee nyt etenkin Kaakkois-Aasiasta työntekijöitä ja heidän perhettään. Aron mukaan Sanna Marinin (sd.) hallitus alkoi panostaa tiettyihin lähtömaihin, ja Petteri Orpon hallitus on hänen mukaansa jatkanut samaa linjaa. Tämä näkyy tutkijan mukaan tilastoissa.
Etenkin perussuomalaiset on ajanut kiristyksiä maahanmuuttoon. Aron mukaan vieraskielisten määrässä ei näy kuitenkaan tilastoissa muutosta. Hän arvioi kriittisen puheen vaikuttaneen lähinnä Suomen maineeseen, mutta muutosten jääneen maltillisiksi.
Kolmas syy vieraskielisten määrän lisääntymiseen on Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Suomessa on paljon ukrainalaisia. He ovat oikeutettuja kotikuntaan vuoden maassa oleskelun jälkeen, mutta kaikki eivät käytä oikeutta.
Ukrainan kansalaisia asui vakinaisesti Suomessa vuoden 2023 lopussa 28 100. Määrä on kasvanut tämän jälkeen ja syyskuussa heitä oli väestössä jo yli 38 800.
Lokakuussa julkaistu Tilastokeskuksen väestöennuste kertoi, että Suomen väkiluvun kasvu on maahanmuuton varassa. Miten Suomen talous ja yhteiskunta sopeutuu, jos väestömäärä väheneekin?
