Kevät saa soitimillaan olevat metsot vihaisiksi, mutta tanssi ja leikki ohikulkijan kanssa rauhoittivat porilaismetson.
Porilainen Tero Tuomi ja hänen naisystävänsä Maija Erkolahti muistavat keväisen ulkoiluretken pitkään. Pariskunta oli luontoretkellä Porin Kuuminaisissa, kun ukkometso istui puun oksalla noin viiden metrin korkeudessa.
Tuomi ja Erkolahti ohittivat metson hyvän matkan päästä ja jatkoivat matkaansa. Jonkin ajan kuluttua Erkolahti huomasi, että metso oli lähtenyt seuraamaan heitä.
Erkolahti otti kameran esille, mutta metso tulikin Erkolahden kimppuun, ja tämä kaatui maahan vatsalleen. Lintu löi Erkolahtea siivillään ja nokki samalla. Onni tilanteessa oli se, että Erkolahden kasvot olivat maahan päin.
Hieman edellä kulkenut Tero Tuomi kuuli ystävänsä huudon ja tuli paikalle. Hän lähti juoksemaan noin sadan metrin päässä olevaa tietä kohti toivoen, että metso seuraisi häntä ja jättäisi Erkolahden rauhaan.
Niin kävikin, ja sekä metso että Tuomi pysähtyivät vasta tielle päästyään. Metso oli edelleen kiukkuinen ja uhitteli nyt Tuomelle, joka alkoi tanssahdella metson ympärillä.
Tuomi kertoo, että ratkaisu tuli selkäytimestä. Hän ei halunnut missään nimessä vahingoittaa lintua ja muisti edesmenneen isänsä neuvon, johon hän on turvautunut aiemmin muassa hirven ja kiukkuisen kulkukoiran kanssa.
– Pitää tehdä joku yllättävä liike, Tuomi sanoo.
Uudestaan kimppuun
Tällä välin Maija Erkolahti oli päässyt jo autoon, mutta sieltä hän näki, miten Tuomi tanssi kiukkuisen metson edessä. Erkolahti uskalsi lähteä kuvaamaan harvinaislaatuista näkymää.
Tämän jälkeen metso kävi uudestaan Erkolahden kimppuun. Tuomi tuli jälleen apuun ja antoi metson lyödä ja näykkiä itseään.
– Ne iskut tuntuivat semmoisilta vanhan ajan luunapeilta, Tuomi kuvailee.
Lopulta Tuomi kyykistyi alemmas metson tasolla ja alkoi käymään hippaa sen kanssa. Aikansa hippaa leikittyään Tuomi pysähtyi ja ojensi kätensä. Myös metso pysähtyi.
– Eläin kannattaa kohdata sen omalla tasolla, Tuomi muistaa isänsä neuvoneen.
Samaan aikaan taistelutantereena olevalla tiellä alkoi olla liikennettä. Tuomi ohjasi liikennettä ja pysäytti muun muassa yhden rekka-auton, jotta se ei ajaisi linnun päälle.
Tämän jälkeen Tuomi käveli metson kanssa noin kymmenen metrin päähän metsään ja poistui paikalta. Tällä kertaa metso jäi sovinnolla metsään.
Sopusointua luonnon kanssa
Tero Tuomi kertoo tavanneensa metson luonnossa viisi kertaa aikaisemmin. Yhtään näin vihaista yksilöä hän ei ole kuitenkaan ennen tavannut.
Missään vaiheessa hän ei halunnut vahingoittaa lintua, päinvastoin. Tiellä ollessaankin hän oli lähinnä huolissaan siitä, että lintu joutuisi onnettomuuteen liikenteen keskellä.
Tapahtumaa jälkeenpäin muistellessaan olo tuntuu kuitenkin erittäin hyvältä. Lopputuloksesta jäi hyvä fiilis ja luonnon näytelmä painui loppuiäksi mieleen.
– Todella vihainen nuorimies luuli, että minä vien häneltä naaraan. Sitten tulimme siihen tulokseen, että me emme taistele samoista osuuksista, Tuomi nauraa.
Kevät saa hormonit hyrräämään
Kevät on metsojen ja muidenkin kanalintujen soidinaikaa, eikä metson näkeminen luonnossa ole erityisen harvinaista.
Metson käyttäytyminen ihmistä kohtaan voi kuitenkin vaihdella paljon. Lintu voi suhtautua ihmiseen täysin välinpitämättömästi, mutta se voi olla myös agressiivinen.
Riistakeskus Satakunnan riistapäällikkö Antti Impola sanoo, että agressiivinen metso on useimmiten uros. Agressiivinen metso on saanut lisänimekseen ”hullu metso”.
– Tarkkaa selitystä agressiolle ei tiedetä, mutta tärkein syy löytyy hormonitoiminnasta, Impola sanoo.
Naarasmetso eli koppelo käyttäytyy ihmistä kohtaan rauhallisemmin. Se voi kuitenkin olla ihmisestä kiinnostunut ja lähteä seuraamaan.