Ruokakaupassa tuotteita valitessa törmää kirjaviin ympäristöväittämiin: ilmastopositiivinen valinta, hiilidioksidipäästöt kompensoitu, paremman planeetan puolesta.
Kuluttajan on vaikeaa arvioida, kertovatko tällaiset pakkausmerkinnät oikeasti elintarvikkeen ympäristöystävällisyydestä.
EU:n viherpesudirektiivi eli vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi hyväksyttiin viime vuonna. Sitä sovitetaan parhaillaan suomalaiseen lainsäädäntöön.
Direktiivi karsii harhaanjohtavia, markkinointina käytettäviä ympäristöväittämiä ruokapakkauksista niin kuin muistakin tuotteista ja palveluista. Tavoite on kitkeä viherpesua ja antaa kuluttajille sen sijaan aiempaa luotettavampaa ja todistettavissa olevaa tietoa ympäristövaikutuksista.
Pakkausmerkintöihin on tehtävä muutoksia ensi syksyyn mennessä, jolloin muutokset käytännössä tulevat voimaan.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri näyttää videolla esimerkkejä ruokapakkausten merkinnöistä, jotka voivat johtaa kuluttajaa harhaan. Viherpesudirektiivi rajoittaa merkintöjä ensi syksystä lähtien.
Sallituista teksteistä ja kuvista on yhä epäselvyyttä
Kaupan liiton johtavan asiantuntijan Tiina Vyyryläisen mukaan EU:n komissio ei ole antanut selkeää vastausta siihen, ulottuuko viherpesudirektiivin sääntely myös esimerkiksi kotimaisuudesta kertomiseen tai millä tavoilla vaikkapa vegaanisuudesta voi käytännössä viestiä.
Ei siis tiedetä, millaiset tekstit tai kuvitukset pakkauksiin tarkalleen ottaen kelpaavat. Muutosten kanssa alkaa olla jo kiire.
– Tällä hetkellä on myös varastossa paljon tuotteita, jotka saattavat olla kuluttajille syksyllä vielä saatavilla, Tiina Vyyryläinen sanoo.
Vyyryläisen mukaan on mahdollista, että muutoin hyviä tuotteita saatetaan joutua vetämään pois myynnistä, jos pakkausmerkinnät eivät vastaa uuden sääntelyn vaatimuksia.
– Pahimmillaan se tarkoittaa sitä, että ne joutuvat jätteeksi. Sehän on vastoin koko säätelyn tarkoitusta, Tiina Vyyryläinen sanoo.
Kaupan ala koettaa saada varastossa jo oleville tuotteille EU:lta pidemmän siirtymäajan, mutta tämä on epävarmaa.
Mikä on olennaista tietoa?
Viherpesudirektiivi muuttaa siis osaa pakkausmerkinnöistä. Jatkossakin ruokapakkauksissa on kuitenkin merkintöjä, jotka ovat sallittuja ja tosia, mutta koko tuotteen kannalta melko epäolennaisia.
Monissa tuotteissa kerrotaan näkyvästi esimerkiksi pakkausmateriaalin ympäristöystävällisyydestä.
– Kuluttaja voi hämääntyä, kun kerrotaan painavasti pakkauksiin liittyvästä kehityksestä ja sen mahdollisista ympäristösäästöistä. Pakkaukset ovat silti yleensä ruokatuotteen ympäristötaakasta aika pieni osa, tyypillisesti vain muutamia prosentteja, Juha-Matti Katajajuuri sanoo.
Elintarvikkeissa alkutuotannossa syntyy yleensä selkeästi eniten kuormitusta ympäristölle.
Millainen merkintä sitten kertoisi parhaiten elintarvikkeen ympäristövaikutuksista?
– Merkintä, mikä kuvaa tuotteen ympäristörasituksen kokonaisuudessaan. Vähintään hiilijalanjäljen ja mielellään muitakin ympäristövaikutuksia koko elinkaaren kattavasti ja yhdenmukaiseen laskentamenetelmään perustuen, Juha-Matti Katajajuuri sanoo.
Luonnonvarakeskus julkaisi vuosi sitten elintarvikkeille uuden ympäristöjalanjälkien laskentamenetelmän. Tavoite on se, että kotimaiset yritykset ottaisivat Suomessa käyttöön tämän yhtenäisen laskutavan. Se olisi linjassa myös EU-sääntelyn kanssa.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri näyttää kauppakierrokselta löytyneen esimerkin merkinnästä, joka kertoo luotettavasti elintarvikkeen ympäristövaikutuksista.
Sertifiointimerkki voi auttaa valinnassa
Myös tunnetut sertifiointimerkit voivat auttaa valinnoissa ruokakaupan hyllyjen äärellä. WWF:n kansainvälisen metsäasiantuntijan Maija Kaukosen mukaan varsinkin luomu- ja reilu kauppa -merkit sekä kaakaossa ja kahvissa Rainforest alliance -sertifikaatti ovat hyödyllisiä ympäristöystävällisten ruokien valinnassa.
– Näissä sertifikaateissa on taustalla pääosin isot järjestelmät. On tutkimustietoa, kokeilut ja kriteerit. Voi sanoa, että ne ovat ihan luotettavia, vaikkakaan ne eivät voi luvata sataprosenttista vastuullisuutta, Maija Kaukonen sanoo.
Kalatuotteissa viljellyn kalan ASC-sertifikaatti ja kalastetun kalan MSC-sertifikaatti viestivät kestävyydestä. WWF suosittelee käyttämään kalavalinnoissa ensisijaisesti sen netistä löytyvää kalaopasta.
Tuote voi kuitenkin olla hyvä, vaikka sertifikaattia ei olisikaan. Yrityksellä voi olla omia viljelijöitä, joilta se ostaa raaka-aineen mahdollisimman suoraan eikä yritys välttämättä halua hakea kustannuksia lisääviä sertifikaatteja.
Pääsääntöisesti kasvipohjainen ruoka kuormittaa ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta eläinperäistä vähemmän. Tätä voi käyttää valintaperusteena ilman ympäristömerkintöjäkin, jos haluaa ostaa mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavaa ruokaa.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
