Kehityksessä mukana pysyminen vaatii panostusta myös päättäjiltä, sanoo Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen.
Joensuun seutu kaipaa kipeästi investointeja paikallisiin sähköverkkoihin. Taustalla on sähkönkulutuksen kasvu ja paljon sähköä vievät investoinnit.
– Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii yhteistä visiota, aikataulua ja tiekarttaa niin kaupungin puolelta kuin verkkoyhtiön ja hankekehittäjien puoleltakin, sanoo sähköverkkoyhtiö Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen.
Caruna omistaa Joensuun kaupunkialueen sähköverkon.
Esimerkiksi Iiksenniitylle suunniteltu vetylaitos tulee käynnistyttyään vuonna 2027 viemään 40 prosenttia koko Joensuun kaupunkialueen sähköverkon tehosta. Rautiaisen mukaan Joensuun verkon alueella sähkönkulutus on tänä vuonna kasvanut kahdeksan prosenttia viime vuodesta.
Kasvun taustalla on muun muassa liikenteen sähköistyminen. Carunan verkkojen alueella ladattavien autojen osuus on jo yli kymmenen prosenttia. Joensuussa osuus on kuusi prosenttia.
Rautiaisen mukaan puhutaan noin 15 miljoonan euron investoinneista voimajohtoihin ja sähköasemiin seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Vihreä siirtymä rasittaa verkkoja
Rautiainen puhui tiistaina järjestetyssä Itä-Suomen Energiafoorumissa Joensuussa. Tilaisuudessa puhuneet sähköverkkoyhtiöiden edustajat nostivat esille niin sanotun puhtaan tai vihreän siirtymän vaatimukset juuri jakeluverkoille.
Rautiaisen mukaan pelkkä kantaverkon vahvistaminen ei riitä energiamurroksen toteuttamiseen, vaan investointeja on tehtävä myös jakeluverkkoihin.
– Toki tämä maksaa sitten rahaa ja täytyisi päättäjien myös sitoutua siihen, että nämä investoinnit halutaan toteuttaa.
Rautiaisen mukaan joka vuosi Suomen jakeluverkkoihin pitäisi investoida 1,2 miljardia euroa, jotta ne pysyisivät sähköistyvän yhteiskunnan kehityksessä mukana. Carunan osalta investointitarve on 200 miljoonaa vuosittain.
Kapasiteetin nosto vie aikaa
Joensuun alueella on Rautiaisen mukaan mahdollisuus saada satoja megawatteja lisäkapasiteettia. Investointien toteuttaminen menee kuitenkin 2030-luvun puolelle, sillä tyypillisesti verkon kapasiteetin kehittämisprojektit vievät 5–8 vuotta.
Suurin osa ajasta menee suunnitteluun, luvituksiin, lunastuksiin ja kaavoitukseen.
– Jos teemme tiiviisti yhteistyötä kaupungin kanssa, niin sillä saadaan varmistettua se, että kaikki menee aikataulullisesti niin sujuvasti kuin mahdollisesti, Rautiainen sanoo.
