Suomalaistutkimuksessa pojat täyttivät liikuntasuositukset selvästi tyttöjä paremmin. Maaseudulla elävillä lapsilla oli enemmän ruutuaikaa kuin kaupunkilaislapsilla.
Kerrotaan ensin hyvät uutiset: uuden tutkimuksen alustavien tulosten valossa suomalaiset pikkulapset näyttävät nukkuvan riittävästi.
Sunrise Finland -tutkimuksessa mukana olleista lapsista 95 prosenttia täytti Maailman terveysjärjestö WHO:n 3–4-vuotiaille antaman nukkumissuosituksen.
Sen sijaan ruutuaikasuositus, eli enintään tunti päivässä ruutuaikaa, täyttyi vain puolella lapsista, kertoo Sunrise Finland -tutkimuksen projektinvetäjä, dosentti Elina Engberg Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.
– Keskimääräinen ruutuaika tutkimuksessa mukana olleilla lapsilla oli 1 tunti 20 minuuttia. Mutta siellä oli todella paljon vaihtelua, joillain lapsilla ruutuaikaa ei ollut ollenkaan ja joillain ruutuaikaa saattoi olla useita tunteja päivässä.
Kaikki neljä suositusta täyttyy vain viidenneksellä
Tutkimus on osa laajempaa kansainvälistä Sunrise-tutkimusta, jonka tarkoitus on selvittää WHO:n asettamien varhaisvuosien liikunnan, nukkumisen, ruutuajan sekä paikallaanolon suositusten toteutumista ympäri maailman.
Suomesta tutkimuksessa on ollut mukana yli 1 000 lasta ja 1 500 lasten huoltajaa tai läheistä sekä lähes 180 varhaiskasvatuksen yksikköä Helsingin, Espoon, Turun, Kuopion ja Oulun kaupungeista sekä niitä ympäröivistä maaseutukunnista.
22 prosenttia mukana olleista lapsista täytti kaikki WHO:n neljä suositusta.
Kolme neljästä täytti paikallaanolon suositukset, ja liikkumisen suosituksiin ylsi noin 60 prosenttia lapsista.
Pojat liikkuivat selvästi tyttöjä enemmän
Liikkumisessa erityisesti tyttöjen ja poikien välinen ero oli suuri. Yli 70 prosenttia pojista täytti liikkumisen suositukset, mutta tytöistä suositukseen pääsi vain hieman alle puolet.
Dosentti Elina Engbergin mukaan tulos on samansuuntainen kuin aiemmissa tutkimuksissa, ja siihen olisi hyvä kiinnittää huomiota.
– Nämä tulokset perustuvat liikemittarituloksiin eli siellä on ihan todellinen ero. Tuon ikäiset lapset kuitenkin liikkuvat tosi paljon ihan luonnostaan, että mikä se syy tähän eroon sitten on. Kannustetaanko poikia liikkumaan enemmän kuin tyttöjä vai onko tytöillä sellaisia harrastuksia, joissa liikettä ei ole niin paljon, Engberg pohtii.
Maaseudun lapset viettivät enemmän aikaa ruudulla
Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää myös, mitkä yhteiskuntaan, perheeseen ja yksilöön liittyvät tekijät ovat yhteydessä lasten liikuntaan, paikallaanoloon, ruutuaikaan ja nukkumiseen.
Suomessa keskitytään erityisesti vanhempien henkiseen hyvinvointiin ja lapsen asuinpaikan ja päiväkodin ympäristön piirteisiin.
Alustavissa tuloksissa on huomattu eroja esimerkiksi asuinpaikan ja vanhempien koulutustason mukaan.
Mitä korkeampi koulutustaso vanhemmilla oli, sitä paremmin kaikki suositukset toteutuivat perheen lapsilla.
Kaupungeissa asuvilla lapsilla suositukset toteutuivat paremmin kuin maaseudulla asuvilla lapsilla.
– Maaseudulla asuvilla lapsilla oli enemmän ruutuaikaa ja heillä oli myös enemmän kulkuvälineessä tapahtuvaa paikallaan oloa kuin kaupungissa. Tulosten mukaan maaseudulla asuvilla lapsilla on myös enemmän ylipainoa kuin kaupungissa asuvilla lapsilla, Engberg kertoo.
Miten Suomi sijoittuu muihin maihin verrattuna?
Sunrise-tutkimuksessa on mukana kaikkiaan 64 maata eri puolilta maailmaa. Suomessa aineiston keruu on saatu valmiiksi ensimmäisten joukossa ja nyt odotellaan muiden maiden tuloksia.
– Sen jälkeen pystymme vertailemaan tilannetta eri maiden kesken, kun lasten liikkumista sekä motorisia ja kognitiivisia taitoja on tutkittu täsmälleen samoilla mittausmenetelmillä, Engberg sanoo.
Sen verran Engberg pystyy paljastamaan, että pilottitutkimuksen perusteella Suomen tilanne oli hyvä, ja maiden välillä oli suuria eroja.
Suomen päätutkimuksen alustavat tulokset liikkumisesta perustuvat lasten vyötäröllä pidettävään liikemittariin. Ruutuajan, kulkuneuvossa tapahtuvan yhtäjaksoisen paikallaanolon sekä nukkumisen tulokset perustuvat huoltajien kyselylomakevastauksiin.
Tutkimuksessa lasten liikkumista mitattiin seitsemän vuorokauden ajan kahdella liikemittarilla, joista toinen oli lapsen ranteessa ja toinen vyötäröllä. Motorisia ja kognitiivisia taitoja mitattiin päiväkodeissa erilaisten testien avulla.
- Kuuntele Yle Areenasta Tiedeykkönen:
