Yhä useammat lampurit odottavat kiinnostuneina mahdollisuuksia, joita ympäri Suomea rakennettavat aurinkovoimapuistot tarjoavat. Monelle se voi olla keino selvitä.
Isojen aurinkovoimapuistojen rakentaminen voi tarjota yllättävän helpotuksen lampureille, jotka sinnittelevät pärjäämisen äärirajoilla.
Moni maisemanhoitoon erikoistunut lampuri on menettänyt perinnebiotooppien hoidosta maksettuja tukia, koska maa- ja metsätalousministeriö tarkisti laidunnuksessa olevia alueita ja poisti tuet osalta alueista.
Maisemanhoitoa tehneet lampaat kokivat karun kohtalon, kun tuki maisemakohteilta yllättäen loppui.
Nyt joillekin lampureille voi avautua mahdollisuus korvata menetettyjä tukia. Suomessa on vuonna 2024 testattu lampaiden laidunnusta aurinkopaneelien keskellä, ja sama kiinnostaa myös muualla.
Esimerkiksi eteläisessä Lapissa maisemanhoitoon erikoistunut lampuri Ville Eskola on tuskaillut kannattavuuden kanssa sen jälkeen, kun Maa- ja metsätalousministeriö leikkasi maksettavia tukialueita ja Eskola joutui pistämään teuraaksi kymmeniä lampaita.
Nyt hän on neuvottelemassa sopimusta laidunnuksesta aurinkopuistoon, jota rakennetaan hänen kotikuntaansa Simoon.
– Se toisi jatkuvuutta ja tulevaisuuden toivoa. Ei ole pelkoa, että rikastumaan pääsisi, mutta saisi omalle työlle palkan ja työllistäisi muitakin, Eskola sanoo.
Hyötyä kaikille osapuolille
Suomen lammasyhdistyksen puheenjohtaja Janne Jokela pitää Eskolan tavoin niin sanottua aurinkomaataloutta erinomaisena tilaisuutena ja oljenkortena hankalassa tilanteessa sinnitteleville lammastilallisille.
Moni lampuri on kysellyt aurinkopuistojen laidunnusmahdollisuuksista niin lammasyhdistyksestä kuin suoraan aurinkovoimayhtiöiltäkin. Aurinkovoimaloita on suunnitteilla tai rakenteilla eri puolille Suomea.
– Jos ne toteutuvat, saataisiin paljon paikattua sitä, mikä menetettiin perinnebiotooppien leikkauksissa, Jokela sanoo.
Jokela pitää mahdollisuutta win-win -tilanteena. Lampurit saisivat korvauksen ja aurinkovoimayhtiö imagohyödyn lampaiden käytöstä.
Aurinkovoimayhtiö Solarigo Systems vahvistaa lammaslaidunnuksen hyödyt. Yhtiö on tehnyt periaatepäätöksen lammaslaidunnuksen hyödyntämisestä kaikissa siihen soveltuvissa aurinkopuistoissa.
– Me emme menetä siinä mitään, koska joka tapauksessa joutuisimme maksamaan alueen hoidosta, toteaa projektipäällikkö Ilja Timonen.
Ministeriö tukia vuonna 2025
Iso ongelma maisemanhoitoon keskittyvillä lammastiloilla on se, että tuet korvaavat vain laidunkauden aikana koituneet kulut, mutta lampaita täytyy elättää läpi pitkän talven.
Tämä ongelma tiedostetaan myös maa- ja metsätalousministeriössä. Neuvotteleva virkamies Heini Lehtosalo kertoo, että vuonna 2025 valmistellaan seuraavia cap-suunnitelman muutoksia ja ne tulisivat voimaan vuonna 2026.
Cap-suunnitelma määrittelee miten EU:n maatalouspolitiikkaa Suomessa toteutetaan. Käytännössä se ohjaa myös tukien kohdentamisen.
– Varmasti tarkastelemme myös sitä, miten voimme edistää tavoitteitamme tämän tukijärjestelmän osalta, Lehtosalo arvioi.
Ministeriössä ei osata vielä arvioida vähenevätkö lampaat perinnemaisemien hoitotöistä, jos eläimiä siirtyy lähivuosina aurinkovoimapuistoihin. Sitä ei kuitenkaan toivota, sillä Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteisiin lisätä maisemanhoitoa.
Jokela ei usko, että perinnebiotooppien hoito ja aurinkopuistot sulkevat toisiaan pois.
Kymmenen vuotta maisemanhoitoon Perämeren saaristossa satsanneen Ville Eskolan lampaiden kohdalla voi kuitenkin käydä toisin. Hän harkitsee vakavasti jättävänsä ainakin vaativimmat saarikohteet pois laidunnuksesta.
Tämä koskisi myös kaukana merellä sijaitsevia Perämeren kansallispuiston saaria. Työkuorma, velvoitteet ja kulut ovat kasvaneet liian suuriksi eikä yhden miehen yrityksellä ole varaa palkata riittävästi henkilöstöä.
– Olen yksin päivystysvastuussa sadoista lampaista kellon ja vuoden ympäri ja oli tilanne mikä tahansa, pitää reagoida. Pitäisi sillekin joku arvo laskea, Eskola toteaa.
