Jääkiekon SM-liigan joukkuemäärä ja sarjajärjestelmät ovat puhuttaneet viime vuosina. Konsulttiyhtiö nosti esiin hyvin yllättävän ratkaisun.
Jääkiekon SM-liigaseurojen taloutta vuosia analysoinut konsulttiyhtiö EY julkaisi tiistaina villin ehdotuksen sarjajärjestelmistä.
Julkisuudessa on puhuttu paljon A- ja B-liigoista, joissa kummassakin olisi kymmenen joukkuetta. EY vie ajatuksen vielä pidemmälle: sen ehdotuksessa A-, B-, C-liigassa olisi jokaisessa kahdeksan joukkuetta.
EY:n taloushallinnon neuvontapalvelujen johtaja Janne Aalto näkee, että taloudelliset erot SM-liigan ja Mestiksen välillä ovat liian suuret. Siksi EY lähti miettimään asiaa puhtaalta pöydältä.
Konsulttiyhtiö uskoo, että kahdeksan joukkueen sarjoilla sarjaportaan välinen ero olisi pienempi. EY myös ehdottaa, että nousta ja pudota voisi kevään lisäksi myös syksyisin.
– Se mahdollistaisi, että ohipelejä olisi vähemmän ja ehkä kiinnostuskin olisi suurempaa. Taloudelliset erot tasojen välillä olisivat huomattavasti pienemmät, Aalto sanoo.
Aallon mukaan sarjat eivät olisi erillisiä, vaan eri tasoilta olisi mahdollisuus yltää kevään pudotuspeleihin.
– Se vaatii syvällisempää analyysiä, käytäisiinkö puolivuosittain nousu- tai putoamiskarsinnat, ja pelattaisiinko vain yhden tason sisällä vai olisiko pelejä myös tasojen välillä.
Ehdotus rikkoo perinteistä mallia
Yle Urheilun asiantuntija Topi Nättinen pitää ehdotusta virkistävänä, mutta haasteellisena.
Ehdotus rikkoo perinteistä urheilumallia, kun karsintapelejä olisi niin sanotusti kesken kauden.
– Tämä on haasteellinen ajatus omalle urheiluymmärrykselleni ja sisäiselle järjestelmälle, Nättinen sanoo.
– Mutta samalla on sellainen olo, että hetkinen. Siihen perinteiseen malliin, jossa on kaksi sarjaa, ei tulla pääsemään oikeastaan muuten kuin konkursseilla. En usko, että kukaan suostuu yhtäkkiä lähtemään liigasta.
EY ei usko Mestiksen ammattimaisuuteen
EY:n näkemyksen mukaan julkisuudessakin ehdotetun kymmenen joukkueen pääsarjan myötä Mestiksen taso nousisi, ja kuilu liigan sekä Mestiksen välillä pienenisi merkittävästi.
EY ei kuitenkaan usko, että Mestikseen riittäisi kymmentä ammattimaisesti toimivaa joukkuetta.
Aallon mukaan on myös käytännössä mahdotonta löytää kuutta seuraa, jotka suostuisivat siirtymään Mestikseen.
Asiantuntija Nättinen pitää niin ikään selvänä, että joka tapauksessa lopputuloksena täytyy olla jonkinlainen hybridimalli, ettei seurojen toiminnasta katoa pohja putoamisen takia.
– Ainakin tähän mennessä tämä on ylivoimaisesti paras ehdotus. Ja vähän hämmentää, etten edes ajatellut, että joukkueita voisi jakaa kolmeen sarjaan.
Luopuvatko liigapomot eduistaan?
Nättinen ei ole varma, onko kolmen sarjan järjestelmä totuus SM-liigan kilpailukyvyn ja suomalaisen pelaajatuotannon ratkaisemiseksi.
Hän myös suhtautuu skeptisesti siihen, että seurat olisivat valmiita näin radikaaliin muutokseen.
– Jos olen rehellinen, niin en usko, että liigaseurojen pomot suostuvat oikeastaan yhtään mihinkään muutokseen. He eivät luovu saavutetuista eduista, vaikka ne ovatkin joillakin tappiollisia etuja, mikä onkin ironista.
– Vaikka nähdään, että bussi on ajamassa seinään, niin mieluummin ajetaan seinään kuin lähdetään luopumaan bussimatkasta.
Televisiosopimus merkittävässä roolissa
Ratkaisun ydin on kuitenkin ulkopuolinen raha eli toisin sanoen televisiosopimus. Oli kyse sitten 20 joukkueen A+B-liigasta tai ABC-liigasta, ne pitäisi saada televisiosopimuksen alle.
– Esimerkiksi A-liigasta B-liigaan putoaminen ei voi tarkoittaa sitä, että lähtee puolitoista miljoonaa televisiorahaa.
– Se olisi varmasti minimivaatimus, että televisiosopimus saataisiin jotenkin samalle viivalle. Silloin voitaisiin edes keskustella näistä asioista.
