Riistakeskus selvittää minkkien tehokasta loukuttamista. Riistakamerakuvien perusteella minkkejä on paljon, mutta hyvin harva päätyy loukkuun.
Kokemäenjoen suistossa vilisee minkkejä.
Riistakeskus on asettanut Porin Kirjurinluodon lähelle pieneen niemenkärkeen 30 loukkua ja niiden yhteyteen riistakamerat. Minkki on taitava löytämään piilopaikat, mutta riistakameramateriaali paljastaa, että minkkikanta on vahva.
– Kahden kuukauden aikana kameroihin on tallentunut 181 havaintoa minkeistä tässä pienellä niemenkärjellä, kertoo Helmi-vieraspetohankkeen projektipäällikkö Mikko Toivola Suomen riistakeskuksesta.
Toivolan mukaan havaintojen määrä on iso. Runsaasta esiintyvyydestä huolimatta koko aikana loukkuihin on jäänyt saaliiksi vain kuusi minkkiä.
Havainto- ja saalismäärien suhde on kuitenkin antanut uutta tietoa minkin käyttäytymisestä. Loukun sijainnilla vaikuttaisi olevan todella iso merkitys.
– Joenpenkat lähellä vettä houkuttelevat minkkejä loukulle paljon paremmin kuin niemen sisäosassa kuivien ojanuomien vieressä olevat.
Kokemäenjoen suiston koeasetelmassa on tutkittu myös hajujen vaikutusta pyydysten houkuttelevuuteen. Kaikissa 30 loukussa on ollut ruokasyötti, mutta kymmenessä on ollut villiminkin hajua ja kymmenessä muussa tarhaminkin hajua. Loput kymmenen ovat olleet hajuttomia.
– Vaikuttaa siltä, että hajuilla ole ainakaan näin syksyllä merkitystä loukkujen houkuttelevuuteen, sanooo Toivola.
Villiminkki on hyvin haitallinen vieraslaji
Suomen minkkikannasta on niukasti varmaa tietoa. Suomen riistakeskuksen projektipäällikkö Mikko Toivola harmittelee, että varsinkin mantereen puolella on tehty valitettavan vähän tutkimusta minkkien määrästä.
Hän kertoo kuitenkin, että saalismäärät ovat vähentyneet vuosi vuodelta.
– Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan saalismäärät pienenevät. Kun minkkikanta pysyy oletettavasti samana, mutta niitä metsästetään vähemmän, on minkkejä näin ollen enemmän aiheuttamassa haittaa luonnon monimuotoisuudelle, laskee Toivola.
Villiminkit ovat hyvin haitallisia suomalaiselle linnustolle. Taitavat saalistajat poimivat helposti keväisiä vesilintupoikueita suihinsa.
Projektipäällikkö on huolestunut Suomen linnustosta jo pelkästään heikentyneiden elinympäristöjen takia.
Tehokkaasti saalistava minkki tekee lintujen elosta entistä vaikeampaa. Minkkikannan harventaminen auttaisi monia lintulajeja.
– Meillä on tutkimustuloksia saaristosta, että minkkien poistaminen kasvattaa monen vesi- ja kahlaajalinnun kantaa.
Minkkien pyydystäminen ei kiinnosta metsästäjiä
Suomen riistakeskus toivoo Helmi-vieraspetohankkeen avulla saavansa myös uusia minkinpyytäjiä. Saalismäärien tippuminen selittyy sillä, ettei minkkien pyytäminen kiinnosta metsästäjiä.
– Ainakin Lounais-Suomessa muun riistan määrä on niin suuri, ettei minkki metsästäjäkuntaa kiinnosta.
Minkin pyytämisestä ei saa lihaa eikä siihen liity sosiaalista kanssakäymistä tai ampumista. Toivola epäilee, että minkin loukuttaminen koetaan yksinkertaisesti tylsäksi.
Riistakeskuksessa toivotaan, että esimerkiksi yksityiset mökkiläiset aktivoituisivat minkin pyytämisessä.
Vieraslajilain mukaan kuka tahansa saa pyydystää minkkejä.
– Jos välittää vesilinnuista, niin on oikein kannatettavaa loukuttaa itse minkkejä. Netistä saa tilaamalla helppokäyttöisiä loukkuja, jos vähän viitseliäisyyttä löytyy. Sen virittämisessä on suurin piirtein sama vaiva kuin saunanpesän sytyttämisessä.
