Suurimmat villisikapopulaatiot ovat Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla. Pohjanmaalla kanta on kasvanut viime vuosina, mutta myös metsästystä on siellä lisätty.
Niina Koskela,
Birgitta Vuorela
Villisikakantaa on saatu harvennettua Suomessa. Villisika on uhka, sillä sen mukana voi levitä afrikkalainen sikarutto, joka puolestaan uhkaisi kotimaista sianlihan tuotantoa.
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä linjasi runsas vuosi sitten, miten taudin leviämisriskiä pienennetään. Se esitti kannan puolittamista silloisesta noin 2 500–3 000 villisiasta.
Nyt Suomessa arvioidaan olevan reilut 2 000 villisikaa.
– Suunta on oikea, sanoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Janne Pitkänen.
Viime vuonna koko maassa metsästettiin runsaat 1 000 villisikaa.
Riski on silti edelleen olemassa ja vaatii torjuntatoimenpiteitä, Pitkänen muistuttaa. Afrikkalainen sikarutto leviää yhä muun muassa ihmisten ulkomailta tuomien sikaelintarvikkeiden mukana.
Ruotsissa jouduttiin tekemään afrikkalaisen sikaruton takia rajujakin toimenpiteitä toissa vuonna.
Laji on saanut jalansijaa myös läntisessä Suomessa
Suurimmat villisikapopulaatiot ovat Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla. Myös metsästys on siellä omilla luvuillaan: yli puolet kaadetuista villisioista metsästetään Kaakkois-Suomessa.
Kanta on kuitenkin levinnyt, esimerkiksi pohjalaismaakunnissa Etelä-Pohjanmaan Suupohjasta kohti rannikkoa.
– Jos ennen nähtiin yksittäisiä villisikoja, niin nyt on nähty jo useita laumoja, sanoo kauhajokelainen metsästäjä Krister Ruotsalainen.
Samalla metsästystä on lisätty: sikoja metsästettiin viime vuonna Suomen riistakeskuksen Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan alueella 99 eli yli tuplaten niin paljon kuin edellisvuonna.
Ruotsalainen uskoo, että kannan kasvu on saatu pysähtymään.
– Kanta on viime vuosina kasvanut, mutta uskon, ettei tänä vuonna enää. Sen verran hyvin niitä on ammuttu.
Keski-Pohjanmaalle ei ole päässyt muodostumaan villisikakantaa, vaan alueella tavatut eläimet ovat olleet läpikulkumatkalla.
Vaikea metsästettävä, herkkä aihe
Pohjalaismaakunnissa on runsaasti sianlihan tuotantoa, ja muun muassa siksi villisikojen määrä on pyritty pitämään mahdollisimman pienenä.
Kauhajokelainen maanviljelijä, sikatilallinen Sami Yli-Rahnasto pitää villisikoja todellisena uhkana lihantuotannolle.
– Sikafarmareiden keskuudessa ollaan kyllä herkillä ja toivottaisiin, että asialle tehtäisiin enemmän kuin on tehty. Kantaa pitäisi rajoittaa niin minimiin kuin on mahdollista. Tuskin sitä täysin saadaan poistettua.
Tautiriskin lisäksi villisika aiheuttaa tuhoja metsä- ja maatalouteen. Se kaivaa ja kuopsuttaa maata, jolloin se saattaa vahingoittaa puuntaimia ja peltojen kasvustoja.
Villisika on haastava metsästettävä. Se liikkuu pimeässä ja viihtyy vaikeassakin maastossa.
– Paras on metsästää kyttäämällä, sanoo Krister Ruotsalainen, joka ampui kymmenennen villisikansa joulukuussa.
Aihe on herkkä jopa metsästäjien kesken: Osa haluaisi villisiasta uuden riistalajin, ja sitä varten kantaa pitäisi kasvattaa. Osa taas haluaa harventaa kantaa sikaruton- ja maanviljelysvahinkojen estämiseksi.
Porsaatonta villisikaa saa metsästää ympäri vuoden. Villisikanaaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu maaliskuun alusta heinäkuun loppuun.
