torstai, 28 marraskuun

TALLINNA/MAARDU Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on viemässä Virossa asuvilta Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisilta äänioikeuden.

Venäläisillä ja valkovenäläisillä on ollut oikeus äänestää kuntavaaleissa, mikäli heillä on pysyvä oleskelulupa.

Teknisesti ottaen hallituspuolueiden lakialoite on viemässä äänioikeuden kaikilta niin sanottujen kolmansien maiden eli EU-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisilta.

Virossa viime vuosina käydyn julkisen keskustelun perusteella on kuitenkin selvää, että parlamentin käsittelyssä oleva lakialoite on laadittu nimenomaan venäläisiä ja valkovenäläisiä silmällä pitäen. Viron parlamentti riigikogu julisti kaksi vuotta sitten Venäjän terrorismia tukevaksi valtioksi.

EU-maiden lisäksi myös Nato-maiden kansalaiset saisivat edelleen äänestää Viron kuntavaaleissa.

”Me venäläiset olemme täällä kuin alasimella”

– Mielestäni se on epäoikeudenmukaista, sanoo keski-ikäinen Vera Tallinnan venäläisenemmistöisessä Lasnamäen lähiössä.

Aiheen arkaluontoisuuden vuoksi hän ja muut Ylen haastattelemat vironvenäläiset suostuivat kommentoimaan asiaa vain etunimellään.

– Ihmiset, joilla on Venäjän tai Valko-Venäjän kansalaisuus, työskentelevät täällä ja maksavat veroja, joten heillä on oikeus osallistua kuntavaaleihin, Vera sanoo.

Virossa asuu lähes 80 000 Venäjän kansalaista. Valko-Venäjän kansalaisia maassa asuu kolmetuhatta. Noin 180 000 venäjänkielisellä on Viron kansalaisuus.

Tatjanaksi esittäytyvä nainen sen sijaan pitää äänioikeuden menettämistä yhdentekevänä.

– Vaikka sitä ei kiellettäisi, et silti tiedä, ketä äänestää. Me venäläiset olemme täällä ikään kuin alasimella.

– Kyllä! nyökkää vieressä Tatjanan aikuinen tytär Olivia.

Tatjanan mielestä Virossa puhutaan venäläisistä jatkuvasti ongelmana. Tatjana itse on syntynyt Virossa.

Epäsuora vaikutus presidentinvaaliin

Konservatiivisen Isänmaa-puolueen puheenjohtaja Helir-Valdor Seeder ei hyväksy argumenttia ”jos maksaa veroja, pitää saada äänestää”.

Hän korostaa, että Virossa kuntavaaleissa ei ratkaista pelkästään kaupunkisuunnitteluun tai jätehuoltoon liittyviä kysymyksiä.

– Virossa kuntien edustajat voivat myös valita valtionpäämiehen. Näin ollen muutkin kuin Viron kansalaiset saattavat osallistua epäsuorasti Viron presidentinvaaliin, Seeder toteaa.

Viron presidentin valitsee ensisijaisesti parlamentti. Mikäli se ei kuitenkaan onnistu valitsemaan presidenttiä kolmessa äänestyksessä, vaali siirtyy vaalikokoukseen. Siihen osallistuvat kansanedustajien lisäksi myös Viron kaikkien kuntien edustajat.

Viron kunnilla on Seederin mukaan merkittävä rooli myös kotouttamisessa, opetuksessa, maanpuolustustahdon kehittämisessä ja arvojen muokkaamisessa.

– Se antaa niille erittäin suuren vaikutusvallan virolaisessa politiikassa, Seeder sanoo.

”Harmaapassilaisten” äänestämisestä kiistellään

Maardun kaupunki sijaitsee parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä Tallinnasta. Sen asukkaista 77 prosenttia on venäläisiä tai venäjänkielisiä.

Haravointihommista tavoitettu Vladimir pitää äänioikeuden viemistä vääryytenä.

– Olen venäläinen, mutta olen syntynyt ja kasvanut täällä. Jokaisen, joka asuu täällä, pitäisi osallistua [kuntavaaleihin], Vladimir toteaa.

Venäläisestä syntyperästään huolimatta Vladimir on yksi noin 60 000:sta Virossa asuvasta kansalaisuudettomasta henkilöstä. Kyse on ihmisistä, jotka eivät hakeneet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen minkään maan kansalaisuutta. Viro antoi heidän jäädä maahan 1990-luvun alussa.

Näiden ihmisten äänioikeutta Viron hallitus ei ole poistamassa.

Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisten äänioikeuden poistamisesta hallitus ja oppositio ovat Virossa laajasti samaa mieltä. Kansalaisuudettomien äänioikeus sen sijaan jakaa mielipiteitä.

Viron nykyhallituksen ainoa venäläissyntyinen ministeri, sosiaalidemokraatti Vladimir Svet on sitä mieltä, että kansalaisuudettomien äänioikeus pitää säilyttää, koska heillä ei ole oikeudellisia siteitä Venäjään. Näin hallituspuolueiden lakialoitteessa myös lukee.

– Ei ole mitään syytä yhdistää näitä ihmisiä Putinin hallintoon tai olettaa, että he tukisivat Putinia. Tulisi pikemminkin pyrkiä integroimaan heitä paremmin virolaiseen informaatio- ja tapaympäristöön, Svet korostaa.

Perustuslakia muutettava

Oppositiossa istuvan Isänmaa-puolueen Helir-Valdor Seeder on eri mieltä kuin hallituspuolueet. Hänestä ”harmaapassilaiset”, kuten kansalaisuudettomia heidän henkilötodistuksensa kansien värin mukaan kutsutaan, ovat jopa Venäjä-mielisempiä kuin Venäjän kansalaiset.

– Viimeisin valtioneuvoston kanslian tutkimus osoittaa, että Venäjän Ukrainassa käymää sotaa kieltäytyy tuomitsemasta 38 prosenttia Virossa asuvista venäläisistä ja 52 prosenttia kansalaisuudettomista, Seeder painottaa.

Muutokset äänioikeudessa vaativat perustuslain muuttamista. Jotta muutokset ehtisivät tulla voimaan jo ennen vuoden 2025 lokakuussa pidettäviä kuntavaaleja, muutos pitäisi julistaa kiireelliseksi. Virossa se vaatii kansanedustajien neljän viidesosan enemmistön.

Periaatteessa tämä on mahdollista, sillä viime viikon keskiviikkona ensimmäisessä käsittelyssä vain keskustapuolue vastusti ehdotusta. Se hyväksyttiin äänin 79–7.

Jaa.
Exit mobile version