Sosiaalisessa mediassa vaikuttajat ja asiantuntijat jakavat vinkkejä siitä, miten tekoäly, kuten ChatGPT, voi tietyillä prompteilla mullistaa elämän. Yksi video tarjoaa promptin nettisivujen toteuttamisen suunnitelmasta lopulliseen muotoonsa ja toinen kertoo, mitkä promptit tekevät sinusta rikkaan vaivattomasti.
Videot alkavat usein fraaseilla ”Minun ei ehkä pitäisi kertoa tätä…” tai ”This feels illegal to know”. Monilla videoilla on huomattava määrä näyttökertoja ja kommenteissa ihmiset kiittelevät jaetuista tiedoista. Osa videoista on tehty vain näyttökertojen tähden, mutta löytyisikö joukosta myös aitoja superprompteja?
Toimittaja Roosa Laksio kysyi Tampereen yliopistolla kielimalleja tutkivalta Pekka Abrahamssonilta, mitä ilmiöstä pitäisi olla mieltä.
Katso videolta, miten kielimallin kanssa kannattaa kommunikoida ja miten promptaat tehokkaasti.
Testasin neljä somessa kiertävää promptia
Käytin promptien testauksessa ChatGPT:n ilmaisversiota, johon kirjauduttiin toimittajan työsähköpostilla. Valitsin ilmaisversion ja ChatGPT:n, koska suurimmalla osalla meistä on pääsy vain siihen.
1. Prompti
”Aiempien keskustelujemme pohjalta kerro minulle, minkälaisia havaintoja olet minusta tehnyt ja mikä voisi olla sellaista, mikä on jäänyt minulta itseltäni huomaamatta? Miten voisin käyttää näitä havaintoja päivittäisessä työssäni Yleisradion toimittajana?”
Tulos
Sain tulokseksi viiden kohdan listan, joka sisälsi sekä yleisluontoisia että joitakin osuvia huomioita. Hyvä kysymys tässä on se, miten käyttäjä osaa erottaa hyödylliset havainnot geneerisestä sisällöstä, ja miten näitä osaa itse käytännössä hyödyntää? Tässä tulee vastaan siis se fakta, että tekoäly on rajallinen, koska se ei varsinaisesti itse kykene muodostamaan havaintoja ja pyrkii myös miellyttämään käyttäjää.
2. Prompti
”Onko tämä lause plagioitu? Annan sinulle lauseita, jotka haluan sinun tarkistavan plagioinnin varalta. Voit vastata ainoastaan plagioitu tai ei plagioitu. Kun löydät plagioidun lauseen, auta minua kirjoittamaan se uudelleen niin, ettei se täytä enää plagioinnin kriteerejä.”
Tämä prompti on suunnattu korkeakouluopiskelijoille ja esseiden kirjoittajille. Siinä tekoälyä pyydettiin tarkistamaan annettujen lauseiden plagiointiaste. Tällainen tekoälyavusteinen toiminto voi auttaa parantamaan tekstien laatua ja omaperäisyyttä.
Tulos
Keksin ensimmäisen lauseen itse ja kopioin toisen Ylen plagiointia käsittelevästä artikkelista. Kielimalli tunnisti kopioidun tekstin ja muokkasi sen omaperäiseksi uudella lauserakenteella. Tässä kokeilussa tekoäly toimi hyvin.
3. Prompti
”Kerro minulle tärkeimmät Ranskan vallankumoukseen liittyvät päivämäärät, faktat, henkilöt, tapahtumat ja muut vastaavat tiedot. Auta minua suunnittelemaan muistisääntöjä ja opiskelutekniikoita, joiden avulla sisäistän nämä tiedot mahdollisimman nopeasti.”
Myös tämä prompti on suunnattu opiskelijoille. Erityisesti sellaisille, jotka haluavat opiskella tehokkaasti. Ranskan vallankumouksen voi korvata millä tahansa sisällöllä, jonka haluaa oppia.
Tulos
Sain kattavan listauksen ja ohjeistuksen erilaisista tekniikoista. Jos voisin luottaa siihen, että kielimallin luomassa vastauksessa on pelkkää faktaa, kokisin, että tästä on merkittävästi hyötyä.
4. Prompti
Lisäksi testasin kehotetta, joka sopii kaikille tekoälyn käyttöä aloitteleville.
”Luo minulle yksinkertainen aloittelijan opas ChatGPT:n käyttämiseen. Oppaan pitää kertoa vähintään seuraavat asiat:
- Miten teen toimivia ja hyödyllisiä prompteja?
- Miten hyödynnän erilaisia rooleja, joita ChatGPT:lle voi antaa?
- Minkälaisia asioita ChatGPT:ltä ei kannata kysyä tai minkälaiset promptit eivät auta minua saamaan tekoälystä irti sen potentiaalia?
Listaa mukaan myös käytännön esimerkkejä kaikista edellisistä kohdista. Ohjeella saa olla mittaa korkeintaan 500 sanaa.”
Tulos
Vastaus oli todella laaja ja sisälsi hyödyllistä tietoa esimerkiksi roolittamisesta sekä tarkan promptin määrittämisen tärkeydestä esimerkkeineen. Suosittelen kokeilemaan, tästä saattaa oppia uutta.
Tekoäly työelämää muovaamassa
Työelämässä tekoälyn odotetaan muuttavan erityisesti rutiininomaisiksi miellettyjä tehtäviä. Haastattelujen litterointi, kalenterinhallinta ja matkalaskut ovat jo nyt monessa paikassa tekoälyn vastuulla.
– Työelämässä menestyvät ne, jotka oppivat hyödyntämään tekoälyä tehokkaasti. Promptaustaidot, eli oikeiden kysymysten asettaminen, ovat tulevaisuuden avaintaitoja, Abrahamsson toteaa.
Abrahamssonin mukaan tekoäly ei voi korvata inhimillistä kosketusta vaativia tehtäviä tai töitä, joissa tarvitaan luovuutta, empatiaa tai kontekstin ymmärrystä.
– Huumori ja tunnepuoli ovat tekoälylle haasteellisia. Esimerkiksi sairaanhoidossa ihmiskosketus on korvaamaton.
Opiskelijat ja työntekijät uuden edessä
Tekoälyn hallitseminen on tulevaisuudessa kriittinen taito. Abrahamsson vertaa sen merkitystä laskimeen.
– Vaikka peruslaskutaito on opittava, laskin nopeuttaa ja helpottaa laskentaa. Samoin tekoäly tukee oppimista ja työskentelyä, mutta perusteet on hallittava.
Toistaiseksi yliopistoissa tekoälyä käsitteleviä kursseja on vähän. Opiskelijoita kannustetaankin harjoittelemaan tekoälyn käyttöä oma-aloitteisesti.
Abrahamsson muistuttaa, ettei tekoälyn käyttäminen edellytä syvällistä teknistä osaamista. Tekoälyyn tutustuminen kannattaa aloittaa pienillä kokeiluilla.
– Tekoäly on kuin leivänpaahdin. Et tarvitse tietoa sen sisäisestä toiminnasta, vaan riittää, että osaat käyttää sitä oikein.
