Enemmistö puolueista vastaa, etteivät tule hyväksymään uutta EU-velkaa. Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP eivät kuitenkaan täysin torju ajatusta.
Jyrki Hara,
Kristiina Tolkki
Voidaanko erilaisia tarpeita kattaa jatkossa EU:n yhteisellä velalla? Viime hallituskaudella näin toimittiin koronakriisin vuoksi ja samalla Suomen eduskunta linjasi, että keino oli ainutkertainen.
Euroopan unionilla on kuitenkin kasvavia menopaineita. Rahoitusta pitäisi löytyä niin Ukrainan tukemiseen ja tulevaan jälleenrakentamiseen kuin vaikkapa vihreän siirtymän ja digitalisaation investointeihinkin.
EU-vaalien lähestyessä Yle kysyi kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta, onko puolueenne valmis hyväksymään uuden yhteisvelan tai rahoitusvälineen ensi kaudella EU:n yhteisten tavoitteiden edistämiseksi?
Hallituspuolueista kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit torjuvat yhteisvelan. Myös opposition SDP, keskusta ja Liike Nyt vastaavat ei.
Kokoomuksen Petteri Orpon mukaan menolisäykset tulisi ensisijaisesti löytää budjetin sisältä uudelleenkohdennuksin ja Suomen nettomaksuosuuden kasvua tulee välttää. EU:ssa tulee Orpon mukaan hyödyntää olemassa olevia välineitä, kuten Euroopan investointipankkia.
Perussuomalaisten Riikka Purra kirjoittaa, että yhteisvelka on kielletty EU:n perussopimuksissa ja Suomella on tarpeeksi tekemistä oman taloutensa kanssa.
– Emme halua nettomaksaa muiden maiden talouden ongelmien korjaamista.
SDP:n Antti Lindtman vastaa yhteisvelan sijaan kannattavansa omin varoin rahoitettua EU-tason investointirahastoa kilpailukyvyn ja vihreiden investointien tukemiseksi sekä jäsenvaltioiden välisen valtiontukikilpailun torjumiseksi.
Kristillisdemokraattien Sari Essayah toteaa, että hänen puolueensa ei hyväksy uusia yhteisvastuullisia tukipaketteja tai verotusoikeutta EU:lle.
– Esimerkiksi Ukrainaa tulee tukea jo olemassa olevien rahastojen kuten rauhanrahaston kautta.
Nyt-liikkeen Harry Harkimo toteaa, että edellinen EU:n yhteisvelkapäätös on sovittu ainutkertaiseksi ja päätöksessä on syytä pysyä.
Vihreät sanoo yhteisvelalle ”kyllä”, RKP ja vasemmistoliitto ”ehkä”
Oppositiopuolue vihreät vastaa olevansa valmis hyväksymään uuden yhteisvelan tai rahoitusvälineen. Puheenjohtaja Sofia Virta kuitenkin korostaa, että yhteisvelka on ”aivan viimesijainen keino”.
Vihreät kannattaa esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton esitystä yhteisestä rahoitusvälineestä.
– Toimivia työkaluja tarvitaan, jotta voidaan vahvistaa EU:n kilpailukykyä suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, sekä tukea Ukrainaa riittävällä tasolla.
Vasemmistoliitto vastaa ”ehkä”. Perusteluissaan puheenjohtaja Li Andersson toteaa, että ei sulje pois EU:n yhteisvelkaa tai jäsenmaksujen korotusta, mutta kannattaa EU:n oman varainhankinnan tehostamista esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden verotuksella.
RKP on ainoa hallituspuolue, joka vastaa, että uuden EU-velan ottaminen voitaisiin ehkä hyväksyä. Sen peruskanta yhteisvelkaan on kuitenkin kielteinen.
– Hyvin, hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa voi olla pakko löytää yhteisiä ratkaisuja, ja tämän johdosta täysin ehdottomia kantoja on syytä välttää, Anna-Maja Henriksson perustelee.
Puolueet luottavat Euroopan kilpailukykyyn
Yle kysyi puoluejohtajilta lisäksi, Voiko EU menestyä talouden kilpailussa Kiinaa ja Yhdysvaltoja vastaan?
Suurin osa puolueista katsoo, että myös suurvaltoja vastaan voidaan pärjätä kilpailussa, kunhan EU pitää entistäkin parempaa huolta sisämarkkinoistaan, tuotannostaan ja kilpailukyvystään.
Kokoomus, perussuomalaiset, SDP, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto vastaavat kysymykseen myönteisesti.
RKP ja kristillisdemokraatit vastaavat ehkä. Nämäkin puolueet katsovat, että EU:n kilpailukykyä on mahdollista eri keinoin parantaa.
Nyt-liike toteaa, että tällä hetkellä EU pärjää huonosti.
– EU:n tulee kehittää kilpailukykyään tukemalla innovaatioita ja teollisuuttaan sekä panostamalla tieteeseen ja tutkimukseen, puheenjohtaja Harry Harkimo kirjoittaa vastauksessaan.
Lue lisää juttuja EU-vaaleista Ylen vaalisivustolta.
