Suomi joutuu miettimään uudestaan suhteensa Venäjään. Paljon riippuu siitä, minkälainen rauha Ukrainaan saadaan.
Suomi katkaisi lähes kaikki suhteensa Venäjään itänaapurin aloitettua vajaat kolme vuotta sitten täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Suomi on jopa sulkenut itärajansa toisin kuin yksikään muu Venäjän EU-naapurimaista.
Myös kauppasuhteet ovat kuihtuneet lähes nollaan pääosin suomalaisyhtiöiden vapaaehtoisen idänkaupasta vetäytymisen myötä.
Jossain vaiheessa Ukrainaan tulee kuitenkin rauha. Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump on vannonut järjestävänsä sen jopa nopeasti. Rauhan tuloa saattaa aikanaan nopeuttaa myös se, että sekä Venäjän että Ukrainan taloudelliset ja sotilaalliset resurssit ovat äärirajoilla.
Todellisuudessa rauhan solmimisen aikataulua ei tiedä kukaan.
– On mahdollista, että olemme sodan kulminaatiopisteessä, mutta sitä on mahdotonta tietää, koska on niin monta asiaa, joita emme tiedä, Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala muotoilee.
Minkälainen suhde Suomen pitäisi luoda Venäjään sodan päättymisen jälkeen?
Kysyimme tätä kansainvälisen liiketoiminnan professorilta Juha Väätäseltä ja entiseltä pääministeriltä Antti Rinteeltä, joka on nykyisin Venäjän suhteisiin erikoistuneen Paasikivi-seuran puheenjohtaja.
Professori varoittaa pikavoitoista
Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston eli LUT-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan professori Juha Väätänen uskoo, että heti rauhan solmimisen jälkeen Euroopassa lisääntyvät vaatimukset purkaa itänaapuriin kohdistuvia pakotteita.
Myös eurooppalaisten yritysten halut palata Venäjän markkinoille voivat herätä. Väätänen varoittaa Suomea lähtemästä mukaan tähän kelkkaan.
– En lähtisi hakemaan Suomelle pikavoittoja pakotteiden poistamisella. Suomen kannalta kauppapolitiikka ei ole tärkein asia tällä hetkellä, vaan Venäjän sotilaallisen kyvyn rajoittaminen, Väätänen korostaa.
Kaikki ei ole kuitenkaan kiinni pakotteista, koska ne koskevat pääosin vain Venäjän energia- ja rahoitusalaa. Esimerkiksi suurin osa suomalaisista yrityksistä on lopettanut liiketoimet Venäjän kanssa täysin vapaaehtoisesti.
Monet eurooppalaiset yritykset ovat toimineet toisin.
– Varsinkin eteläeurooppalaiset yritykset ovat tehneet täyttä häkää liiketoimintaa Venäjällä koko sodan ajan, Väätänen sanoo.
Väätänen arvelee, että mahdollisen rauhan solmimisen jälkeen yhä useampi eurooppalainen yritys harkitsee paluuta Venäjän markkinoille.
Mitä suomalaiset yritykset tekevät tässä tilanteessa, jää nähtäväksi.
Juha Väätänen uskoo, että sodan loputtua Venäjä pyrkii myös tekemään kaikkensa hajottaakseen EU-maiden pakoterintamaa.
Rauhan sisältö ratkaisee
Paasikivi-seuran puheenjohtaja ja entinen pääministeri Antti Rinne katsoo, että Suomen tuleva suhde Venäjään riippuu pitkälti siitä, minkälainen rauha Ukrainaan joskus syntyy.
Rinteen mielestä Venäjän pitäisi täyttää ainakin kolme ehtoa, ennen kuin pakotteiden poistamisesta ja suhteiden parantamisesta voidaan puhua.
Ensimmäinen ehto on se, että Venäjän pitää suostua korvaamaan aiheuttamiaan vahinkoja Ukrainassa.
– Jos Venäjän hallinto ei ole valmis aidosti neuvottelemaan aiheuttamansa järkyttävän tuhon korjaamisesta, niin silloin monelta asialta putoaa mielestäni pohja pois, Rinne sanoo.
Rinteen mielestä Venäjän pitäisi myös taata Ukrainan turvallisuus ja saattaa venäläiset sotarikolliset vastuuseen teoistaan.
Rinne ei usko, että Venäjä suostuu ainakaan kaikkiin ehtoihin.
– Se tarkoittaa käytännössä sitä, että nykyisen kaltainen jännittynyt tila jatkuu, mikä ei mahdollista pakotteiden poistamista, Rinne sanoo.
Suhteiden kehittäminen Venäjän sotarikoksiin syyllistyneen nykyhallinnon kanssa tulee Rinteen mukaan joka tapauksessa olemaan erittäin vaikeaa.
Turismi ja suorat kontaktit mahdollisia
Sekä Rinne että Väätänen uskovat, että nopeimmin kontaktit Venäjän ja Suomen välillä palaavat yksityisten ihmisten välille.
– Kansalaisten suorat yhteydet rajan ylitse ovat ehkä olleet parasta Venäjän suhteessa. Se voi olla myös ensimmäinen vaihe, kun luottamusta jälleen rakennetaan uudelleen, Rinne sanoo.
Myös itäturismi voi palata, kun raja jälleen avataan.
– Venäjällä on matkustuspainetta, joka etsii purkautumiskanavia. Venäläiselle keskiluokalle Suomi on ihan varmasti edelleen houkutteleva matkailukohde, Juha Väätänen sanoo.
