Puu voi olla ystävä, uskottu ja arjen korvaamaton kiintopiste. Se voi olla myös portti pyhyyden ääreen ja muistoihin.
Yksittäiset puut voivat olla syvän inhimillisen kokemuksen ja merkityksen kantajia. Tuore tutkimus avaa suomalaisten yksityisiä puusuhteita.
– On ollut upeata kuulla, kuinka henkilökohtaisia, monimerkityksellisiä ja syvällisiä puihin liittyvät kokemukset ovat, kertoo ihmisten ja puiden suhteista heidän arkisissa ympäristöissään väitellyt Kaisa Vainio.
Ihmisten erilaisia puusuhteita käsittelevä väitös perustuu Suomessa ja Hollannissa tehtyyn kyselyyn, johon osallistui lähes kaksituhatta henkilöä. Tutkimus on osa Puut lähellämme – hanketta Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolla Joensuussa.
– Kyselyyn vastaajien tarinat ovat koskettavia. Puiden ääreltä haetaan esimerkiksi lepoa, lohtua, rauhaa, voimaa, ja yhteyttä luontoon, Vainio kertoo.
Erään perheen äiti käy rivitalopihan vieressä olevan suuren kuusen äärellä keräämässä itselleen voimaa työpäivän jälkeen samalla kun perheen lapset leikkivät näköpiirissä.
Monessa suvussa on puolestaan kokoonnuttu sukupolvesta toiseen juhlakuviin tietyn pihapuun luo.
Joku käy lepäämässä rantakalliolla ikivanhan männyn sylissä, jonne on löytänyt jo lapsena isänsä ohjaamana. Toiselle kerrostalopihan vanha koivu on arjen turvallinen kaveri, jota taputellaan ohi kulkiessa.
– Myös perheen talo on voitu suunnitella tontilla olevan suuren puun mukaisesti, tai asunnon lähellä oleva merkityksellinen puu tai puut ovat vaikuttaneet kodin ostopäätökseen, Vainio kertoo.
Omaa lempipuuta myös surraan syvästi, jos se syystä tai toisesta menetetään. Tutun puun merkitys arjen ankkurina voi olla suuri.
Lempipuiden tarinat kulkevat sukupolvelta toiselle
Tutkimus osoittaa, että suomalaisten ja alankomaalaisten puusuhteet ovat huomattavan samankaltaisia. Puiden ihailu, niiden hoivaaminen ja kiintymyksen tunne saattavatkin olla yleisinhimillisiä piirteitä.
Mahdollistamalla erilaisia puusuhteita voidaan vastata monenlaisiin tunnetarpeisiin. Osallistava kaupunkisuunnittelu voisi tarjota ihmisille tilaisuuksia istuttaa ja hoitaa puita myös urbaanissa ympäristössä.
– Erityisen tärkeää tämä on heille, joilla ei ole mahdollisuuksia viettää aikaa luonnossa, tai omistaa omaa pihaa, Vainio toteaa.
Jo kontaktilla yhteenkin lempipuuhun voi olla merkittäviä vaikutuksia ihmisen kokemukseen ympäristöstä.
Henkilökohtainen puusuhde kantaa matkassaan myös yhteiskunnallisen ja kulttuurisen luontosuhteen syntyä ja muutosta. Lempipuiden tarinat heijastavat ylisukupolvisia arvoja ja myös suhtautumista ajankohtaisiin ympäristökysymyksiin.
Henkilökohtaisten lempipuiden lisäksi on myös yhteisesti ihailtuja puuyksilöitä.
Esimerkiksi Lohjansaaressa Paavolanpolun varrella jo satoja vuosia seisonut Paavolan tammi kerää luokseen ihailijoita ympäri vuoden. Samoin tekee Punkaharjun puulajipuistossa huojuva 47-metrinen ja yli 140-vuotias Euroopan lehtikuusi, joka on Suomen korkein puu.
