Voislav Torden on raakuuksista Ukrainassa syytetyn Rusitš-sotilasryhmän entinen komentaja. Tordenia syytetään viidestä sotarikoksesta Itä-Ukrainassa.
Marjatta Rautio,
Tuomas Hyytinen
Rusitš-sotilasryhmän perustaja ja entinen komentaja Voislav Torden saa raskaat syytteet epäillyistä sotarikoksista Itä-Ukrainassa.
Apulaisvaltakunnasyyttäjä Jukka Rappe on nostanut syytteet Tordenia vastaan viidestä sotarikoksesta.
Rikosten epäillään tapahtuneen syksyllä 2014.
Kysessä on ensimmäinen kerta kun Suomessa nostetaan syyte sotarikoksista, jotka epäillään tehdyksi Ukrainassa.
Syyte: Epäilty osallistui 22 ukrainalaisen sotilaan surmaamiseen
Syytteet liittyvät epäillyn toimintaan Rusitsh-nimisessä yksikössä, joka on taistellut Venäjän tukeman Luhanskin separatistialueen puolella Ukrainaa vastaan.
Epäillyn syytetään osallistuneen yksikön apulaispäällikkönä sodan oikeussääntöjen vastaisiin tekoihin. Hän ja yksikön sotilaat ovat syytteen mukaan surmanneet yhteensä 22 ukrainalaista sotilasta ja haavoittaneet vakavasti neljää.
Lisäksi epäiltyä syytetään sodan oikeussääntöjen vastaisista teoista, jotka koskevat sodankäyntitapaa sekä haavoittuneiden ja surmattujen vihollissotilaiden kohtelua.
Rappe kertoi Yle Uutisille jo esitutkinnan valmistumisen jälkeen, että keskusrikospoliisi sai hämmästyttävän hyvän kuvan tapahtumista Itä-Ukrainassa ja selvitys on vakuuttava.
Törkeästä sotarikoksesta ei näyttöä
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe kertoo nyt Ylelle, että esitutkinnan aikana pidettiin esillä törkeänkin sotarikoksen mahdollisuutta, ja se oli syyteharkinnassakin loppumetreille mukana.
– Sen toteen näyttäminen tässä jutussa olisi vaatinut huomattavasti laajempaa todistelua, kun on mahdollista esittää, ja lopputuloskin olisi ollut ehkä aika epävarma.
Rapen mukaan harkintaan vaikutti myös se, että perusmuotoisen sotarikoksen rangaistusmaksimi on sama kuin törkeän sotarikoksen. Kummassakin maksimirangaistuksena on elinkautinen vankeusrangaistus.
Törkeään sotarikokseen voi syyllistyä neljällä eri perusteella:
Rikos kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä, sillä aiheutetaan erittäin suurta ja laaja-alaista vahinkoa, rikos tehdään erityisen raa’alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla tai että rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai järjestelmällisesti.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Rapen mukaan mistään näistä perusteista ei Tordenin tapauksessa saatu näyttöä. Hän ei kuitenkaan tässä vaiheessa kerro sitä, miten ja missä olosuhteissa ukrainalaiset sotilaat surmattiin.
Syytteet käsitellään Suomessa kansainvälisinä rikoksina
Syytteet käsitellään Suomessa Suomen lain mukaisina kansainvälisinä rikoksina.
Epäiltyä ei voida luovuttaa Ukrainaan. Suomen velvollisuus käyttää rikosoikeudellista toimivaltaansa on ensisijainen myös Haagin kansainväliseen rikostuomioistuimen toimivaltaan verrattuna.
Syytteitä ajaa oikeudenkäynnissä kaksi sotarikoksiin ja kansainvälisiin rikoksiin erikoistunutta syyttäjää. Helsingin käräjäoikeus määrää asian käsittelyajankohdan.
Suomi ei luovuttanut Tordenia Ukrainaan
Torden jäi kiinni Suomessa viime vuoden elokuussa kun Rajavartiolaitos tunnisti hänet. Torden on EU:n pakotelistalla aiemmalla nimellään Jan Petrovski ja hänellä on maahantulokielto Suomeen.
Torden vangittiin sotarikosepäilyjen vuoksi joulukuussa. Tordenin avustajan mukaan Torden kiistää rikosepäilyt.
Ukraina vaati Suomelta Tordenin luovuttamista. Korkein oikeus päätti, että luovuttamispyyntöön ei voida suostua.
Syynä ovat Ukrainan vankiloiden huonot olosuhteet ja arvio, että Torden ei saisi oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä Ukrainassa.
Uutinen päivittyy.
Juttua muokattu 31.10 klo 13.15 Syyttäjälaitoksen korjattua tiedotettaan rikosnimikkeiden osalta.
Juttuun lisätty 31.10. klo 14.47 apulaisvaltakunnansyyttäjän kommentit.
