Huono käytös tulee paremmin esiin, sillä junioreiden otteluja esimerkiksi kuvataan aiempaa enemmän. Nyt jalkapalloihmiset vaativat, että vanhemmat opettelevat käyttäytymään.
Petri Kuikka,
Pekka Ruissalo
VPS Junioreiden valmennusosaamisen kehittäjä Aleksi Pahkasalo on vastikään joutunut hoitamaan asiaa, joka liittyy varsin nuorten pelaajien jalkapallo-ottelussa sattuneeseen häiriökäytökseen.
Vastustajajoukkueen pelaajat olivat huoritelleet ottelussa vaasalaispelaajia. Lisäksi maahanmuuttajataustaista pelaajaa oli kutsuttu n-sanalla.
Hänen mukaansa vastustajajoukkueesta ei kiistetty tapahtumia.
– Perusteluna oli, että meidän joukkueemme oli vetänyt niin paljon sukille, siis toisin sanoen potkinut jaloille. Samalla kun antaa tällaisen selityksen, myöntää jo, että moka on tapahtunut.
Pahkasalolla ei riitä ymmärrys tuollaiseen reagointiin.
Useimmiten ilmoituksen kohteena on aikuinen
Palloliittoon ilmoituksia epäasiallisesta käyttäytymisestä ottelutapahtumien yhteydessä tulee seurapalvelujohtaja Timo Huttusen mukaan viikoittain. Useimmat tilanteet ratkeavat kuitenkin joukkueiden kesken ottelun aikana.
Ilmoituksista lähes kaikki koskevat kuitenkin aikuisten häiritsevää käytöstä. Se kohdistuu yleisimmin vastustajajoukkueen pelaajiin, nuoriin pelinohjaajiin tai erotuomariin, joskus toisen joukkueen toimihenkilöihin tai vanhempiin.
– Kyse voi olla esimerkiksi epäasiallisesta huutelusta. Sitä kautta ilmapiiri kiristyy, ja usein huutelua esiintyy lopulta molemmin puolin. Tilanne voi lähteä eskaloitumaan hyvinkin pienestä asiasta kuten taklauksesta, johon erotuomari ei huutajan mielestä ole riittävästi puuttunut, kertoo Timo Huttunen.
Vakavammat tapaukset käsitellään vastinemenettelyllä, mutta kurinpitopäätöksiä tehdään harvoin.
– Valtaosa ilmoituksista johtaa siihen, että olemme yhteydessä seuraan. Kun seurajohto on käsitellyt tapauksen joukkueen kanssa, sovitaan toimenpiteistä ja ne raportoidaan Palloliitolle.
Erityisen vakavat tilanteet ohjataan aina viranomaisille.
– Ilmoitus voi silloin mennä poliisille tai lastensuojeluviranomaisille. Tämä on kuitenkin äärimmäisen harvinaista.
Esimerkki Palloliitolle tulleista ilmoituksista: P12-harrastejoukkueen valmentajan ja pelaajien epäasiallinen käytös hävityn pelin jälkeen. Etelä-Suomi.
- Nimittelyä, vastustajan aikuisiin henkilöihin kohdistettua halventavaa alatyylistä huutelua, jota höystetty kirosanoin. Aikuisten huono käytös tarttui myös lapsiin.
- Asia lähetettiin seurajohdon selvitettäväksi. Seurassa asia käsiteltiin ja valmentaja siirrettiin määräajaksi sivuun tehtävästään. Tapaus puitiiin ja sovittiin toiminnan kohteeksi joutuneen joukkueen kanssa.
Seuroissa asia otettu vakavasti
Palloliitto on laatinut turvallisen toimintaympäristön ohjeet, joiden pohjalta seurat voivat luoda omaa arjen toimintaa määrittelevät arvot.
Lisäksi Palloliitto on tuonut alle 15-vuotiaiden sarjoihin Fair Play -vastaavien mallin. Yli puolet joukkueista on jo mukana.
Seurapalvelujohtaja Timo Huttunen sanoo, että huonoon käytökseen puuttuminen on kaikkien asia.
– Kuka tahansa kentän laidalla oleva voi muistuttaa epäasialliseen käytökseen syyllistyviä siitä, että kyseessä on lasten ja nuorten harrastus eikä tuollaiselle käytökselle ole sijaa.
Ymmärrystä nuoria tuomareita kohtaan
Vaasan Erotuomarikerhon puheenjohtaja Mika-Markku Karjala on työskennellyt erotuomarina 30 vuotta.
Hän myös osin ymmärtää vanhempien tapaa reagoida ja myöntää reagoineensa itsekin kentän laidalla tunteella.
– Välillä on tullut huudeltua omalle junioreille palautetta. Se on heti ottelun jälkeen hävettänyt kunnolla. Olen yrittänyt kehittyä tässä. Jos lapselle on jotain palautetta annettavana, sen voi tehdä myös matsin jälkeen.
Erotuomarin näkökulmasta vanhempien huutelu harmittaa.
– Kokeneemman erotuomarin on tietysti helpompi hoitaa tilanne. Usein junioriotteluissa myös erotuomarit ovat nuoria. Katsomossakin pitäisi olla ymmärrystä sille, että he yrittävät parhaansa ja ovat kuitenkin vasta oman tuomariuransa alussa.
Esimerkki Palloliitolle tulleista ilmoituksista: P8-poikien apuvalmentajan epäasiallinen käytös. Etelä-Suomi.
- Valmentaja kannusti rikkomaan ja pelaamaan kovemmin ottein. Kannusti vastustajien satuttamiseen koettuaan, että pelinohjaaja ei ollut puuttunut riittävän tiukasti toisen joukkueen otteisiin pelitilanteissa.
- Valmentaja uhkaili sanallisesti vastustajien pelaajia kovilla otteilla oman joukkueen pelaajien puolelta ja esitti vastaavia uhkauksia myös vastustajan valmentajille ja muille taustahenkilöille.
- Selvitys-ja vastinemenettely käynnistettiin ja seura aloitti toimenpiteet. Apuvalmentajalle annettiin varoitus ja hänet siirrettiin toistaiseksi sivuun tehtävistään. Tehtäviin palaamisen ehdoksi Väestöliiton Et ole yksin -verkkokurssin suorittaminen, minkä henkilö suoritti. Valmentajan kanssa sovittu, että mikäli tapaus toistuu, tehtävät seurassa loppuvat kokonaan.
Vanhemmille ohjekirja
Mikko Heikkilä on ollut mukana monessa joukkuelajissa vuosikymmeniä. Tällä hetkellä hän on mukana esimerkiksi salibandyn F-Liigan otteluvalvonnassa sekä porilaisen Musan Salaman junioripäällikkönä. Myös jääpallo on miehelle tuttu laji.
Jalkapallossa Heikkilä on ollut laatimassa seuransa juniorien vanhemmille ohjekirjaa, jossa seuran arvot kerrotaan perinpohjaisesti. Heikkilä korostaa, että niitä on syytä myös noudattaa.
– Vastuuta korostetaan kaikissa vanhempainilloissa. Sellainen tilanne tuli tänä vuonna vastaan, että yhdestä isästä tuli toistamiseen sanomista. Lopulta soitin hänelle ja ilmaisin aika tiukasti, että jos kolmas kerta tulee, pitää vaihtaa seuraa.
– Moni saattaa mennä katsomoon sillä ajatuksella, että siellä voi käyttäytyä miten tahansa. Tunteet kuuluvat pelitapahtumiin, mutta se ei anna oikeutta huutaa ihan kaikkea, mitä sylki suuhun tuo.
