Entistä nopeammat siirtymät kesän ja talven välillä vaikuttavat ekosysteemiin. Kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät ilmaston lämmetessä pohjoiseen, eivätkä kaikki lajit pysy perässä.
Pontus Nyqvist,
Jouni Koutonen
Syksyn pitkään jatkunut poikkeuksellinen lämpö on varmasti kiinnittänyt monien huomion. Tuoreessa muistissa on myös pikainen kevät ennen toukokuussa koittanutta helleaaltoa.
Leudot ulkoilukelit ovat luonnollisesti useimmille ilon aihe, mutta ilmaston muuttuminen tekee luonnolle pääosin hallaa.
– Ilmasto muuttuu niin nopeasti, että luonto ei ehdi sopeutua, sanoo professori Ilari Sääksjärvi Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä.
Sääksjärvi kertoi ilmastonmuutoksen vaikutuksista Svenska Yle Åbolandin haastattelussa Turun Ruissalossa. Tammimetsistään tunnetun saaren maisema voi yleistyä yhä laajemmalti Etelä-Suomessa seuraavan sadan vuoden kuluessa.
– Metsämaisemamme alkaa muistuttaa yhä enemmän keskieurooppalaista, ehkä Baltian maiden tai Puolan alueen metsää.
Lajit liikkuvat kohti pohjoista
Kun kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät pohjoiseen, kaikki lajit eivät pysy muutoksessa mukana.
Esimerkkeinä Ilari Sääksjärvi mainitsee tunturilinnut, kuten riekon ja kiirunan, tai kasveista jääleinikin. Toisaalta myös jäätä ja lunta pesänrakennukseen tarvitseva saimaannorppa on uhattuna.
Samalla uusia lajeja tulee etelästä Suomeen.
– On monia perhoslajeja, jotka eivät aiemmin selviytyneet Suomessa. Nyt niitä havaitaan yhä useammin ja myöhemmin syksyllä, Sääksjärvi sanoo.
Epätoivottuja vieraita ovat reviiriään yhä pohjoisemmas laajentavat punkit. Lauhoina talvina punkkeihin voi etelässä törmätä liki ympäri vuoden.
– Jos lunta ei ole tullut, syksyn viimeiset havainnot Turun seudulla voidaan tehdä marras–joulukuussa. Ensimmäiset havainnot voivat alkaa aurinkoisilla rinteillä jo helmikuussa. Se on selvä merkki suurista muutoksista luonnossa juuri nyt.
Keväät lämpenevät syksyä vauhdikkaammin Turun seudulla
Syksyt ja keväät ovat yhä arvaamattomampia ennustaa, kun ilmastonmuutos pidentää kesää ja lyhentää talvea. Lauhtuvina talvina lumi- ja jääpeite on entistä ohuempi, kesät ovat entistä kuumempia ja kuivempia.
Tämä merkitsee ongelmia elintarviketuotannolle, maa- ja metsätaloudelle sekä pohjoisen porotaloudelle, muistuttaa Sääksjärvi.
Turussa kevätkuukaudet ovat lämmenneet nopeammin kuin syyskuukaudet, ja myös talvet ovat lämmenneet merkittävästi, kertoo ilmastotutkija Stefan Norrgård Åbo Akademista. Hän on tehnyt yhteenvetoa lämpötilan vaihteluista vuosina 1873–2020.
– Huhtikuun keskilämpötila on noussut 2,5 astetta viimeisen 30 vuoden aikana, kun taas loka- ja marraskuussa noin 0,5 astetta, Norrgård kertoo sähköpostitse Yle Åbolandille.
Professori Ilari Sääksjärvi muistuttaa, että suuntaa voidaan yhä kääntää esimerkiksi arkisia kulutusvalintoja tarkkailemalla. Vastuu yhteiskunnallisten muutosten aikaansaamisesta on kuitenkin poliittisilla päättäjillä, ja tutkijoilla uhkakuvista tiedottamisessa.
Juttu perustuu Svenska Yle Åbolandin toimittaja Pontus Nyqvistin haastatteluun ja artikkeliin Årstiderna blir mindre tydliga och det här påverkar både djur och natur. Sen on suomentanut Jouni Koutonen.
