Taranakivuori on tärkeä paikka alkuperäiskansa maoreille, jotka pitävät tärkeitä luonnonkohteita esi-isinään.
Uudessa-Seelannissa sijaitseva Taranakivuori on nyt lain silmissä henkilö.
Uuden-Seelannin parlamentti päätti yksimielisesti tunnustaa vuoren ja sitä ympäröivän maa-alueen lailliseksi henkilöksi. Päätös antaa vuorelle kaikki samat oikeudet ja velvollisuudet kuin ihmisillekin.
Laki muun muassa estää alueen myynnin ja velvoittaa valtiota edistämään vuoren luonnon suojelua. Ihmiset saavat jatkossakin mennä vuorelle.
Käytännössä vuoren asioista päättää ryhmä, joka koostuu neljästä maori-alkuperäiskansan jäsenestä ja neljästä maan luonnonsuojeluministerin nimittämästä henkilöstä.
Taranakivuori sijaitsee Uuden-Seelannin Pohjoissaarella. Se on reilut 2 500 metriä korkea uinuva tulivuori, joka on suosittu turistikohde.
Britit häätivät maorit pois vuorelta
Perinteisessä maorikulttuurissa ajatellaan, että tietyt kansalle tärkeät luonnonkohteet ovat heidän esi-isiään. Lakimuutoksen puolesta kampanjoinut Jamie Tuuta kertoo The Guardianille, että lakimuutoksen tärkein tavoite on saada ihmiset kunnioittamaan vuorta ja kohtelemaan sitä hyvin.
Lakimuutoksella pyritään myös hyvittämään kolonisaation aiheuttamaa kärsimystä Uuden-Seelannin alkuperäisväestölle.
Uusi-Seelanti oli Ison-Britannian siirtomaa 1800-luvun puolestavälistä 1930-luvulle asti. 1860-luvulla britit ottivat Taranakivuoren haltuunsa ja häätivät siellä asuneen maoriväestön pois.
Britit myös antoivat vuorelle uuden nimen: Vuonna 1770 tutkimusmatkailija James Cook nimesi vuoren Mount Egmontiksi brittiläisen kreivin mukaan. Nimi säilyi käytössä 2020-luvulle asti.
Uusi lainsäädäntö tunnustaa vuoren aseman maoreille tärkeänä alueena. Lakimuutokseen sisältyy myös anteeksipyyntö Britannialta.
Taranaki on kolmas luonnonkohde, joka on tunnustettu henkilöksi Uudessa-Seelannissa. Te Urewera -niminen metsäalue tunnustettiin henkilöksi vuonna 2014 ja Whanganuijoki vuonna 2017.
Lähteet: The Guardian, CNN ja AP