Viimeinen etappi koitui viikon hiihtovaelluksella olleen äidin ja pojan kohtaloksi. Tapaus on harvinainen ja monien Lapin arvaattomista säistä johtuvien sattumien summa.
Tänään torstaina tulee vuosi Pallaksen traagisesta lumivyöryonnettomuudesta, jossa menehtyivät kaamosvaelluksella olleet äiti ja 12-vuotias poika.
Tapaus oli harvinainen ja monien Lapin arvaattomista säistä johtuvien sattumien summa.
Kaksikko hiihtovaelsi Hetta–Pallas-kesävaellusreittiä kohti Pallaksen luontokeskusta. Ahkioiden kanssa liikkeellä olleet matkaajat olivat olleet vaelluksella jo noin viikon verran. Matkan viimeinen etappi koitui heidän kohtalokseen.
Alkumatka sujui hyvin. Iltapäivällä alkoivat vaikeudet.
Pallaskeron päällä tuuli niin navakasti ja kylmästi, ettei hiihtäjä voi nähdä eteensä. Pakkasta oli 23 astetta ja tuulta 18 metriä sekunnissa, mikä tuntui 40:tä asteelta.
Äiti soitti hätäkeskukseen kello 14.09, minkä jälkeen pelastuslaitoksen kaksi yksikköä lähti noutamaan kaksikkoa tunturista. Puhelu paikannettiin alueelle, joka oli 400 metriä heidän kulkemaltaan reitiltä itään päin.
Tästä kohdasta oli noin 50–70 metriä lumivyöryn lähtöalueelle Pyhäkurun yläpäähän.
Näkyvyys oli erittäin huono, joten kaksikko oli ilmeisesti harhautunut lumivyöryalueelle.
Noin 50 minuutissa saapuneet pelastuslaitoksen partiot eivät löytäneet äitiä ja poikaa. Kylmyyden vuoksi he ehkä halusivat pysyä liikkeessä tai etsiä suojaa. Etsijät yrittivät soittaa äidille, mutta turhaan.
Kello 16 tehtävä muuttui poliisin johtamaksi etsintätehtäväksi.
Tällainen oli tuhoisa lumivyöry
Onnettomuutta edeltävänä päivänä Pyhäkerolla ja Taivaskerolla olleet vapaalaskijat ovat kertoneet poliisille lumipeitteen humahdelleen laajoilla alueilla.
Tämä kielii lumipeitteessä olevan heikon kerroksen pettämisestä.
Onnettomuutta edeltävänä yönä tuuli alkoi kuljettaa irtolunta Pyhäkurun alueelle, johon se muodosti tuiskulumilaatan. Pyhäkurun ympärillä oleva Pallastunturin ja Taivaskeron avotunturi kerää tuiskulunta tehokkaasti.
Tuiskulumi laskeutui heikon pakkaslumikerroksen päälle. Onnettomuusraportin mukaan nämä kerrokset muodostivat kaksi erillistä lumivyöryongelmaa, jotka ovat voineet reagoida pieneenkin kuormitukseen.
On siis mahdollista, että äidin ja pojan liikkeet laukaisivat vyöryn.
Kerrokset pettivät laaja-alaisesti ja hautasivat äidin ja pojan Pyhäkuruun, jossa oli lunta jopa neljän metrin paksuinen kerros.
Näin eteni etsintä vyöryalueella
Kun etsijät havaitsivat, että Pyhäkurussa on ollut lumivyöry, alettiin kaksikkoa etsiä vyöryn kahden hehtaarin kokoiselta kasauma-alueelta.
Äidillä oli ollut käytössään GPS-laite, jonka lokitiedoista huomattiin, että hän oli kulkeutunut vyöryn mukana 252 metriä.
Äiti löytyi katoamispäivän iltana tiistaina kello 22. Hän oli hautautunut noin puolen metrin syvyyteen.
Olosuhteiden vuoksi etsinnät jouduttiin keskeyttämään.
Seuraavana päivänä etsintöjä jatkettiin. Apuna käytettiin muun muassa pelastuskoiria, mutta ilma oli niille liian kylmä.
Poika löytyi torstaina. Hän oli hautautunut noin 1,5 metrin syvyyteen lumen pinnasta. Äiti ja poika olivat 150 metrin päästä toisistaan, ja molemmilla oli ahkiot valjailla kiinnitettyinä.
Poliisi ei osannut arvioida pojan tarkkaa kulku-uraa vyöryssä, mutta löytöpaikasta päätellen äiti ja poika ovat olleet vyöryn lähtiessä melko lähellä toisiaan.
Poliisin mukaan kaksikolla oli asianmukaiset varusteet talvivaellusta varten. Lumivyörypiippareita heillä ei ollut, mutta periaatteessa sellaisille ei Hetta–Pallas-kesäreitillä pitänyt olla käyttöä.
