Bakun ilmastokokous Azerbaidžanissa on edennyt loppumetreille. Eilen torstaina puheenjohtaja jätti ensimmäiset esityksensä kokouksen päätösteksteiksi.
Kokous alkoi takkuisesti, ja niin se myös jatkuu: EU, jonka osana Suomikin neuvottelee, tyrmäsi puheenjohtajan esitykset suoraan. Kokouksen piti päättyä tänään perjantaina, mutta maiden erimielisyydet jatkavat sitä viikonloppuun.
Maailman maiden välistä ilmastosopua hiertää tänä vuonna erityisesti köyhille maille suunnattu ilmastorahoitus, jonka määrästä ja maksajajoukosta on käyty kovaa vääntöä.
Loppua kohden keskusteluun on noussut myös fossilisten polttoaineiden kohtalo.
Dubain ilmastokokous Arabiemiraateissa teki vuosi sitten historiallisen päätöksen, kun maailmat maat päättivät yksissä tuumin siirtyä pois fossiilisista polttoaineista.
Erityisesti EU haluaisi Bakussa viedä päätöksen aiempaa sitovammin osaksi Pariisin ilmastosopimusta.
Azerbaidžan kuitenkin lähes ohitti Dubain saavutuksen torstain päätöstekstiesityksessään.
Kysyimme Keskuskauppakamarin ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija Teppo Säkkiseltä ja Lapin yliopiston tutkijatohtori Karoliina Hurrilta, mikä Dubain päätöksen merkitys on tähän mennessä ollut.
Maailman päästöt ovat suuremmat kuin koskaan
Dubain kokousta seurannut kuluva vuosi kertoo mahdollisimman karusti, ettei nopeita ratkaisuja ilmastokriisiin ole.
Maailman hiilidioksidipäästöt ovat yhä kasvussa. Tutkimusryhmä Global Carbon Project laski ilmastokokouksen aikana julkaistussa selvityksessä, että päästöt nousevat kuluvana vuonna 37,4 miljardiin tonniin, joka on 0,8 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna 2023.
Päästöt toki paikoin vähenevät – EU:ssa ja Yhdysvalloissa. Kiinassa vähenee myös fossiilisten polttoaineiden käyttö.
Yhteensä maailma kuitenkin polttaa öljyä, kaasua ja kivihiiltä energiaksi aiempaa enemmän. Global Carbon Projectin tutkijoiden mukaan määrän taittuminen ei ole lähivuosina näköpiirissä.
Teppo Säkkisen mielestä katse pitää kääntää päästöjen sijaan investointeihin, jotka realisoituvat puhtaaksi energiaksi vasta vuosien päästä. Niissä on hänen mukaansa tapahtunut selvä käänne.
Fossiiliseen energiaan investoidaan edelleen suurilla summilla, mutta Säkkisen mukaan rahavirrat ohjautuvat yhä enemmän toisaalle. Siinä juuri ilmastokokousten viesti on merkittävä.
Maailmanlaajuiset investoinnit puhtaaseen energiaan ovat puolitoistakertaiset fossiilisen energian investointeihin verrattuna, Säkkinen sanoo.
– Se, että saadaan selvää kieltä fossiilisista polttoaineista, on tärkeätä. Siksi Dubain kokouksen käänteet olivat niin ratkaisevia. Kirjaus on ollut markkinoille viesti, minne kannattaa investoida.
Säkkinen vertaa ilmastokokousten vaikutuksen mekaniikkaa Donald Trumpin valintaan Yhdysvaltain presidentiksi. Myös sen tapahtuman viesti markkinoille oli välitön: öljyfirmojen kurssit nousivat ja puhtaaseen energiaan panostavien kurssit laskivat.
Säkkinen ei silti usko, että maailman toiseksi suurin päästöjen aiheuttaja tekisi täyden u-käännöksen ilmastotoimien suhteen, vaikka Trumpin onkin arvioitu purkavan ympäristösääntelyä kovin käsin.
– En usko, että suunta enää voi kääntyä. Uusiutuvan energian investoinnit etenevät valtavalla painolla jo senkin takia, että esimerkiksi tuuli ja aurinko ovat monissa maissa edullisin tapa tuottaa sähköä.
Myös kansainvälinen energiajärjestö IEA arvio hiljan, että fossiilienegian kausi olisi päättymäisillään. Järjestön mukaan käänne puhtaan energian aikakaudelle tapahtuisi vielä tällä vuosikymmenellä eli vajaan kuuden vuoden kuluessa.
Maailman suurimman ilmastopäästäjän Kiinan päästöjen on jo pitkään arvioitu saavuttavan huippunsa lähivuosina ja alkavan sen jälkeen laskea.
Säkkisen mukaan Trumpin valinnan kriittisin kysymys on, kuinka paljon se hidastaa lähes varmaa energiasiirtymää.
Siirtymä hidastunee, mutta toisaalta moni osavaltio Yhdysvalloissa on jo nyt saamassa akkutehtaita, sähköautotehtaita ja uusiutuvia polttoaineita tuottavia laitoksia. Niiden tuomille työpaikoille löytynee kannatusta myös Trumpin edustamilta republikaaneilta, Säkkinen arvioi.
Myös EU haki lisää fossiilidiilejä
Bakussa myös Euroopan unioni on joutunut tiukan energiaan liittyvän arvostelun kohteeksi.
Puheenjohtajamaa Azerbaidžanin presidentti Ilham Aliyev muistutti EU:n fossiiliriippuvuudesta puheessaan. Hän kuvasi, kuinka EU-komissio kävi tekemässä sopimuksen maakaasun toimittamisesta Azerbaidžanista Eurooppaan vain kaksi vuotta sitten, Venäjän hyökkäyssodan alettua.
Asetelma on näyttäytynyt kiusallisena, sillä EU:n rooli YK:n kokouksissa on ollut esiintyä edelläkävijänä ilmastotavoitteissa.
– On tärkeätä, että kaikkia Pariisin sopimuksen osapuolia tarkastellaan kriittisesti. On totta, että EU on allekirjoittanut Azerbaidžanin kanssa sopimuksen kaasuntuonnin tuplaamisesta vuoteen 2027 mennessä, tutkijatohtori Karoliina Hurri sanoo. Hän toimii Lapin yliopiston lisäksi tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa.
Hurrin mielestä on hyvä, että myös fossiilisten polttoaineiden kysyntä nousee keskusteluun. Yleensä ilmastokokouksissa arvostelun kohteena ovat olleet lähinnä öljyntuottajamaat.
Hänen mukaansa kokouksessa kuullut syytökset maiden välillä kertovat ennen muuta geopoliittisista jännitteistä.
Toisaalta ne paljastavat myös kasvavan turhautumisen globaalin etelän ja pohjoisen valtioiden välillä. EU ei Hurrin mielestä toistaiseksi ole onnistunut ilmastoneuvotteluissa rakentamaan riittävää luottamusta etelän maihin.
Se olisi aiempaa tärkeämpää nyt, kun neuvotteluja tähän saakka kannatellut Yhdysvaltain ja Kiinan ilmastoyhteistyö uhkaa Trumpin myötä päättyä.
Dubain fossiilikirjauksen voima näkyy Hurrin mielestä, jos se löytää tiensä myös maiden omiin, kansallisiin ilmastositoumuksiin.
– Toiveet ovat kovat sen suhteen, että niistä löytyisi kirjauksia, polkuja ja aikatauluja, miten fossiilisista ollaan siirtymässä pois.
Teppo Säkkinen sanoo, että vaikka EU ansaitsee myös kritiikkiä, se vähensi ilmastopäästöjä viime vuonna historiallisen paljon, reilut kahdeksan prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.
– Voi todeta, että Eurooppa tekee osansa ja sen, mitä mitä puhuu, Säkkinen sanoo.
Ilmastokokous pidetään esin vuonna Brasiliassa, johon mennessä kaikkien maiden pitäisi toimittaa uudet tavoitteensa päästöjen vähentämiseen.
