THL julkisti tuoreen juomatapatutkimuksensa suomalaisten alkoholinkäytöstä. Kulutus on laskenut alle Euroopan keskitason.
Suomessa on vuosikymmeniä ihannoitu ”eurooppalaista, sivistynyttä juomatapaa” ja patisteltu suomalaisia siihen suuntaan: lasi viiniä ruuan kanssa ja niin edelleen. Samalla on kauhisteltu myyttistä ”suomalaista viinapäätä” eli humalahakuista juomista.
Nyt on toinen ääni kellossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL varoittaa suomalaisia ”eurooppalaisista juomatavoista” tuoreessa Suomalaisten alkoholinkäyttö, juomatavat ja alkoholihaitat -juomatapatutkimuksessaan.
– Eurooppalaiset juomatavat eivät ole niin tavoiteltavia kuin mielikuvissa ajatellaan. Euroopassa kulutetaan eniten alkoholia maailmassa, ja alkoholiperäiset terveyshaitat ovat yleisiä, THL kertoo raportissaan.
Suomessa taas alkoholinkäyttö on vähentynyt yli neljänneksen vuoden 2007 jälkeen, minkä ansiosta alkoholihaitat ja humalakulutus ovat THL:n mukaan vähentyneet.
Suomi on alkoholinkulutuksessa suunnilleen samalla tasolla Ruotsin ja Islannin kanssa. Tanskassa kulutetaan alkoholia eniten Pohjoismaista.
– Suomessa on päästy tilanteeseen, jossa meillä juodaan vähemmän alkoholia kuin Euroopassa keskimäärin, eikä olisi terveyden ja hyvinvoinnin kannalta toivottavaa, että kulutus nousisi keskimääräiselle eurooppalaiselle tasolle, THL muistuttaa.
– Jos eurooppalaiseen suuntaan mentäisiin, niin todennäköisesti se lisäisi esimerkiksi ruokajuomista ja humalajuomista. Ja se ei ole toivottavaa, korostaa THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.
Lukiotytöille maistuu
Erityisesti alle 50-vuotiaiden suomalaisten juominen on vähentynyt, sitä vanhempien taas lisääntynyt. Naisista 12 prosenttia ja miehistä 10 prosenttia oli raittiita vuonna 2023.
Kouluterveyskyselyn perusteella alaikäisten nuorten raittius on yleistynyt kouluasteesta ja sukupuolesta riippumatta vuosina 2013–2023. Humalajuominen on harvinaistunut muilla paitsi lukioissa opiskelevilla tytöillä.
Liki miljoona kännää joka kuukausi
Hyvästä kehityksestä huolimatta alkoholin riskikäyttö on THL:n mukaan yhä yleistä Suomessa. Vähintään kerran kuussa viisi alkoholiannosta kerralla juo 23 prosenttia 20–79-vuotiaista eli noin 940 000 henkilöä. THL:n mukaan se altistaa humalariskeille.
Alkoholin terveyshaittojen riskiryhmään kuuluu edelleen 450 000 aikuista eli 11 prosenttia.
Pitkäaikaisen käytön riskiraja tarkoittaa miehillä yli kahta ja naisilla yli yhtä alkoholiannosta päivässä keskimäärin. Yksi alkoholiannos tarkoittaa esimerkiksi yhtä keskioluttölkkiä, viinilasia tai terävää paukkua.
Vuonna 2023 miehet kuluttivat keskimäärin 17 alkoholiannosta viikossa, ja naiset kuusi alkoholiannosta viikossa eli riskirajoilla mennään.
– Erityisesti humalajuominen on edelleen tavallista. Kolme neljäsosaa kaikesta Suomessa juodusta alkoholista liittyy riskikäyttöön, joko humalajuomiseen tai pitkäaikaisen alkoholinkäytön terveysriskeihin, muistuttaa Mäkelä.
Vakavimmat alkoholihaitat, kuten alkoholikuolemat, painottuvat miehiin ja pienituloisiin.
Kalsarikänni on totta
Juomatapatutkimuksen mukaan kolme neljäsosaa (77 %) alkoholinkäyttökerroista sijoittui kotiympäristöihin vuonna 2023. Juodaan omassa tai toisen kotona tai esimerkiksi kesämökillä. Ravintolajuominen on nykyisin pientä.
Suomalaiset juovat viikonloppuisin: 68 prosenttia kaikista juomiskerroista ja 79 prosenttia humalakerroista ajoittui perjantain ja lauantain välille, eritoten lauantai-iltoihin.
– Suomalaisten alkoholinkäyttö ei ole laajassa mitassa muuttunut osaksi arkipäivää, mikä on hyvä asia alkoholisairauksien ennaltaehkäisyn kannalta. Työn viikkorytmi näyttää edelleen määrittävän vahvasti suomalaisten alkoholinkäyttöä, joka keskittyy viikonloppuun ja illan ja yön tunteihin, sanoo erikoistutkija Katariina Warpenius THL:stä.
Kiitos ei ruuan kanssa
Juomatapatutkimuksen mukaan suomalaiset nauttivat alkoholia vain harvoin ruuan kanssa. Viikoittain viiniä ruokajuomana joi kuusi prosenttia suomalaisista ja olutta viisi prosenttia.
Muutoin olutta juodaan Suomessa runsaasti. 45 prosenttia tilastoidusta kulutuksesta oli olutta vuonna 2023.
Kotiinkuljetus lisäisi riskejä
Hyvä kehitys ei välttämättä jatku. THL:n Mäkelä näkee uusia riskejä etenkin Arkadianmäen suunnalta. Alkoholin kotiinkuljetuksen salliminen on parhaillaan eduskunnan syynissä ja selvitysmies pohtii 15-prosenttisten viinien ja muiden myynnin laajentamista ruokakauppoihin.
– Toteutuessaan näiden mukana seuraisi iso riski siitä, että ne vähintäänkin katkaisevat hyvän kehityksen tai kääntävät sen toiseen suuntaan, Mäkelä painottaa.
Muokattu 31.10.2024 kello 13.26: Artikkelin keskustelu on suljettu ennenaikaisesti moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.
