Kuuset on istutettu jämpteihin riveihin, puupelloksi. Muutamassa vuodessa ne ovat kasvaneet 4-5 metrin korkuisiksi. Jack Lydiate harppoo puiden välissä tottuneesti.
– Metsäyhtiö hoiti kaiken, puiden istuttamisen, yhteydet viranomaisiin ja muut. Minä istuin kukkulan päällä, join kahvia ja katselin, kun muut tekivät työt, hän sanoo tyytyväisenä ja kannustaa seuraavalla videolla muitakin.
Lydiaten tilalla keskisessä Walesissa on maita 200 hehtaaria, lampaita 500, parikymmentä lehmää ja kanoja. Paikallisen mittapuun mukaan tila ei ole suuri.
Talous tekee tiukkaa. Siirtyminen luomuun oli helppoa ja kannattavaa parikymmentä vuotta sitten, mutta nyt on uusia pilviä taivaalla. Britannian ero EU:sta on Lydiaten mukaan tehnyt elämästä epävarmaa.
– Brexitin takia melkein kuukaudesta toiseen pitää miettiä, voiko tätä touhua jatkaa, hän sanoo.
Pelastukseksi tuli puu. Osassa Lydiate tilan maita maaperä on köyhää ja niille on istutettu puita jo 60 hehtaarille. Istutuksista 75 prosenttia on kaupalliseen käyttöön menevää kuusta, loput hitaammin kasvavia lehtipuita kuten tammia.
Walesin maksaa metsänistuttajille kelpo tukiaiset, ja joidenkin vuosien kuluttua on edessä tilipäivä. Lydiate on myynyt myös päästöhyvityksiä firmoille, jotka ovat halunneet pienentää hiilijalanjälkeään.
– Se oli asia, josta en etukäteen edes tiennyt ja tuli kirsikkana kakkuun tähän hankkeeseen, farmari kertoo.
Sunakin hallitukselle ilmastokritiikkiä
Britannia on ollut yksi suunnannäyttäjistä ilmastonmuutoksen vastaisessa kamppailussa. G7-maista se on nopeimmin pudottanut ilmastopäästöjään. Maan itäpuolelle, Pohjanmeren Doggermatalikolle on nousemassa maailman suurin merituulivoimapuisto.
Rishi Sunakin hallitus on kuitenkin saanut kritiikkiä muun muassa joidenkin ilmastotoimien tavoiteaikojen siirtämisestä.
– Sunak on keskittynyt enemmänkin energiaturvallisuuteen ja energiaomavaraisuuden kasvattamiseen mukaan lukien ydinvoima, tuulivoima, ja myös jatkanut Pohjanmeren öljy- ja kaasuvarantojen hyödyntämistä omaan energiaturvallisuuteen vedoten. Energiaturvallisuus on korostunut erityisesti Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen, Suomen Lontoon-lähetystön ilmastoasioista vastaava lähetystöneuvos Terhi Bunders kertoo.
Britanniassa järjestetään parlamenttivaalit 4. heinäkuuta.
Britannialla on lakiin kirjattu tavoite päästä nettonollaan eli ilmastopäästöjen ja -nielujen tasapainoon vuonna 2050. Yksi osa tätä on metsien istuttaminen.
Hallituksen suunnitelmissa on kasvattaa metsäpinta-alaa 8 400 neliökilometriä eli liki Uudenmaan verran. Lisäksi 7 250 neliökilometriä soita on määrä ennallistaa. Suojelualueita kasvatetaan 4 000 neliökilometriä vuoteen 2030 mennessä.
Britannian maataloudelle tällä olisi valtava vaikutus, selviää raportista, jonka on tehnyt maan vanhin luonnonsuojelujärjestö Royal Society for Protection of Birds (RSPB). Britannian pinta-alasta maatalouden käytössä on 60 prosenttia ja se pienenisi istutusten ja suojelutoimien jälkeen yli viidenneksen.
– Teknisesti Britannian maasektorin on mahdollista päästä siihen, että vuonna 2050 se ei enää kasvata ilmaston lämpötilaa. Se vaatii kuitenkin maan käytön suhteen kunnianhimoisia toimia, RSPB:n raportin pääkirjoittaja Tom Finch kertoo Financial Times -lehden haastattelussa.
Muutos näkyy ruokalautasilla
Maatalouden muutoksia ovat jarruttaneet suuret muutokset eli pandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja brexit.
– Oma maatalouspolitiikka on yksi harvoista Euroopan Unionin ulkopuolelle jäämisen mahdollisista eduista emmekä ole hyödyntäneet sitä. Mielestäni se on häpeällistä, koska voisimme maatalouspolitiikassa kokeilla erilaisia asioita ja lähettää Eurooppaan viestiä siitä, miten nämä asiat parhaiten tulisi hoitaa, sanoo väestöbiologian professori Charles Godfray Oxfordin yliopistosta.
Godfrayn mukaan maaperältään parhaista maista tulisi ottaa enemmän irti, toki kestävästi.
Muutos näkyisi myös ruokalautasilla, vaikka peribrittiläinen aamiainen pekoneineen tuskin katoaa mihinkään. Lihankulutus vähenee jo nyt, viimeisen vuosikymmenen aikana punaisen lihan kulutus putosi neljänneksen.
Hallitus ei voi kuitenkaan lähteä sanelemaan, mitä kansalaisen tulisi tehdä, Godfray sanoo. Kysymys on hankala.
– Ärsyynnyn joskus ympäristöjärjestöihin, jotka huutavat, että asioiden pitää muuttua. Ne eivät ota huomioon, minkälaisia vaikeita politiikan ja talouden kompromisseja tähän liittyy, Godfray sanoo.
Ruokavalion muutosta voisi myydä terveysvaikutuksilla. Godfray sanoo käyttävänsä aina Suomea esimerkkinä maasta, jossa tehdään hyvää työtä liikalihavuutta vastaan.
Britannian metsien historia on surullinen. Saarivaltakunnan puustoa on vuosisatojen aikana parturoitu tehokkaasti.
Ensimmäisen maailmansodan vuoksi metsää hakattiin erityisen paljon. Sen jäljiltä Britannian pinta-alasta vain 5 prosenttia oli puiden peitossa, nyt luku on 13. Euroopan metsäisimmän maan eli Suomen pinta-alasta kolme neljännestä on metsää.
Britannian kansallismaisema voi muuttua.
Lydiaten tilalla siitä on jo ensimmäisiä merkkejä. Lammastilallinen on huomannut, että puiden mukana muukin luonto on muuttunut. Uusissa metsissä on jo nyt entistä enemmän lintuja, peuroja ja hyönteisiä.
