Läheisten pikaviestiryhmiin voi kuulua ydinperheen jäsenten lisäksi esimerkiksi kotoa muuttaneita lapsia ja ex- tai uusia puolisoita.
Viestittelyryhmät kilkattavat monilla suomalaisilla useita kertoja päivässä, sillä digitaalinen viestintä mahdollistaa katkeamattomat keskustelut aamusta iltaan.
Lahtelainen Jenna Teräväinen, 24 vuotta, keskustelee päivittäin isosiskonsa ja vanhempiensa muodostamassa perheryhmässä.
Teräväinen kertoo, että lapsuudenkodissa asuessa ja ennen perheryhmän perustamista yhteydenpito rajoittui lähinnä hänen ja äitinsä välisiin keskusteluihin. Omilleen muuton jälkeen perheryhmän merkitys korostui, ja koko perhe rupattelee yhdessä niitä näitä.
Hänen mukaansa ryhmässä voi puhua aivan kaikesta.
Viestittely sujuvoittaa arkea
Yle kysyi helmikuun lopussa perheiden viestittelytavoista ja -kanavista, ja vastauksia tuli yhteensä 104.
Eniten perheiden viestittelyssä käytetään Whatsappia, mutta ryhmissä keskustellaan myös Snapchatissa, Instagramissa, Telegramissa, Facebook Messengerissä ja Signalissa. Kuulumisia kirjoitetaan myös tavallisilla tekstiviesteillä ja sähköposteilla.
Viestiryhmien kokoonpanot vaihtelevat. Suurimmalla osalla on ainakin käytössä ryhmä ydinperheen eli lasten ja vanhempien kesken.
Ydinperheiden arkiset asiat ja aikataulut selvitellään helposti ryhmäkeskusteluissa: niissä käsitellään muun muassa kotiintuloaikoja, läksyjä ja harrastuksia. Päivittäistä viestintää tarvitaan arjen sujumiseksi.
Ryhmät ylläpitävät sosiaalisia suhteita
Järvenpäässä asuva Sanni Koivuluoma kertoo videolla, että perheenjäsenten, sukulaisten ja poikaystävän muodostama yhteinen ryhmä on lisännyt keskinäistä kommunikointia.
Ryhmien kokoonpanot voivat olla hyvinkin laajoja, jos niissä on mukana lasten tai sisarusten puolisoita.
Oman sukuni ryhmässä on mukana isäni, äitini, siskoni ja vaimoni. Vastaavasti olen vaimoni lähisukulaisten ryhmässä hänen äitinsä, veljensä ja veljen vaimonsa kera.
Mies, 37 vuotta
Perinteisesti perhe-ryhmään pääsee kihlautumisen yhteydessä, avoparilla varmaan yhteenmuutto voisi olla myös riittävä kriteeri. Esimerkiksi veljeni tyttöystävä ei ole vielä perheryhmässä.
Nainen, 22 vuotta
Jos osa lapsista on muuttanut kotoaan pois, on kotona asuvien kesken voitu luoda esimerkiksi ostoksia tai auton käyttöä selvittävä ryhmä. Isompien ryhmien lisäksi perheen jokaisella lapsella voi olla erikseen omat ryhmänsä vanhempien kanssa.
Muualla asuvien sukulaisten ja perheenjäsenten kesken viestittelyssä korostuvat sosiaalisten suhteiden ylläpito sekä esimerkiksi iäkkäiden sukulaisten asioiden hoitaminen.
Ydinperheiden lisäksi ryhmiä on perustettu useamman sukupolven jäsenille, sisaruksille, serkuksille tai lasten kummeille. Ryhmistä on myös voitu jättää henkilöitä ulkopuolelle.
Minun vanhempieni ja veljeni ryhmään ei ole lapsia eli lastenlapsia otettu, muutenhan niiden asioita ei voisi puida porukalla!
Nainen, 49 vuotta
Itse olen ainoastaan oman ydinperheeni Whatsapp-ryhmässä. Isän puolen suvulla on kuitenkin myös isompi ryhmä, johon kuuluu kolmen eri sukupolven edustajia. En ole liittynyt ryhmään enkä tunne tarvetta siihen, sillä kovin moni muukaan ikäisistäni sukulaisista ei ole ryhmässä.
Mies, 22 vuotta
Vastausten perusteella eronneet puolisot voivat säilyä yhä toistensa perhe- tai sukuryhmissä. Ero- ja uusioperheiden myötä ryhmien kokoonpanot ovat kokeneet muutoksia.
Kiintymystä osoitetaan emojeilla ja kannustavilla kommenteilla
Videolla järvenpääläinen Sanni Koivuluoma kertoo, että tiiviisti yhteyttä pitävässä ryhmässä on helppo kertoa omista kuulumisistaan ja huonoistakin tuntemuksista.
Median ja kulttuurin yliopettaja Tiina Räisä on tutkinut digitaalisen teknologian avulla tapahtuvaa perheviestintää. Hänen mukaansa viestittely luo perheen yhteistä identiteettiä.
– Kun tällainen teknologia on olemassa, pystytään siinä ylläpitämään suhteita, mutta myös syventämään niitä. Viestinnän tavat omalta osaltaan vaikuttavat siihen, millaisia perheitä meistä tulee, Räisä toteaa.
Nyt, kun ei enää asuta saman katon alla, ryhmän merkitys on kasvanut yhteisyyden tunteen luomiseen ja ylläpitämiseen, siis ydinperheryhmässämme.
Nainen, 55 vuotta
Räisän mukaan perheviestintä ei ole pelkästään irrallista tai käytännöllistä keskustelua, vaan se voi olla hyvinkin tunnepitoista ja siksi perheenjäsenille tärkeää. Se mahdollistaa päivittäin useampia tilaisuuksia osoittaa kiintymystä ja välittämistä.
Kiintymys tulee meillä ilmaistua lähinnä hymiöillä. Lämmittää, kun joku laittaa sydänhymiön, ei meillä sanota että rakastaa. Hymiöt muutenkin antaa paljon merkityksiä näissä perheryhmissä.
nainen, 49 vuotta
Jenna Teräväinen toteaa, että perheen ryhmässä on tapana huomioida toisten laittamat viestit, ja se kertoo myös välittämisestä. Näin sanoi myös osa Ylelle kokemuksiaan jakaneista.
