Ruokalähettipalveluista tunnetun Woltin Helsingin toimistolla virallinen työkieli on englanti, sillä työntekijät ovat kotoisin ympäri maailmaa.
Esimerkiksi yhdysvaltalainen kuvateknologiajohtaja Jeff Strauss muutti Suomeen vajaat kolme vuotta sitten. Strauss on viihtynyt hyvin kansainvälisessä työyhteisössä, mutta hänen perheensä ei onnistunut asettumaan Suomeen yhtä onnistuneesti.
Straussin vaimo ei ole saanut oman alansa työtä.
– Kielimuuri oli hyvin vaikea, Strauss kertoo.
Toinen ikävä yllätys Straussien perheelle oli se, kun heidän poikansa karkotettiin Suomesta. Tämä oli 17-vuotias, kun perhe muutti Suomeen. 18 vuotta täytettyään poika joutui lähtemään maasta.
Yllä olevalla videolla Strauss kertoo tästä traagisesta kokemuksesta.
Analytiikkajohtajalle on huudettu kadulla
Muillakaan ulkomailta muuttaneilla ei ole aina ollut helppoa Suomessa.
Woltin analytiikkajohtaja Elif Kocaman on kotoisin Turkista. Hän tuli Suomeen 13 vuotta sitten opiskelemaan palvelumuotoilua ja insinööritieteitä Aalto yliopistoon. Kocaman jäi Suomeen töihin saatuaan maisterin paperit.
Nykyään hän on Suomen kansalainen, mutta englanti on hänelle edelleen helpompaa kuin suomi. Töissä se ei ole ongelma, koska tekninen sanasto on englanninkielistä.
Työelämässä ei ole kokenut syrjintää, mutta julkisilla paikoilla hänelle on toisinaan huudettu ikävästi. Eräs tilanne liittyi siihen, että hän puhui englantia.
Kocaman kertoo tapauksesta videolla.
Suomessa on pitkä lista hyviä puolia
Joistakin ikävistä kokemuksista huolimatta sekä Strauss että Kocaman haluavat edelleen asua Suomessa, jossa on heidän mielestään runsaasti hyviä puolia.
Niitä ovat muun muassa luonto, turvallinen yhteiskunta ja paikalliset ihmiset. Kantasuomalaisiin tutustuminen voi olla hidasta ja vaikeaa, mutta jos siinä onnistuu, voi saada elinikäisiä, aitoja ystäviä.
– On mahtavaa lähteä töiden jälkeen yhdessä laulamaan karaokea, Strauss toteaa.
Työeläemässä he arvostavat sitä, että myös vapaa-aikaa jää riittävästi.
– Kukaan ei pakota minua työskentelemään kymmentä tuntia päivässä, Kocaman sanoo.
Näistä syistä moni perheellinen ulkomaalainen erityisosaaja valitsee Suomen asuinmaakseen.
Näin on tehnyt myös Nokian Ventures -yksikön operatiivinen johtaja Tarun Sharma.
Menestykseen tarvitaan oikeita kykyjä
Sharma tuli Suomeen parikymmentä vuotta sitten Intiasta. Kuten Kocaman, myös Sharma on jo Suomen kansalainen, mutta puhuu vain vähän suomea, koska Nokian Espoon pääkonttorilla puhutaan pitkälti englantia.
Ventures kaupallistaa Nokiassa syntyneitä innovaatioita, jotka eivät sovi Nokian tämänhetkiseen liiketoimintaan. Tämä tapahtuu esimerkiksi kansainvälisten sijoitus- ja start up -yhtiöiden kautta.
– Jotta yrityksemme menestyisi, tarvitsemme ihmisiä, joilla on oikeanlaisia kykyjä. Sillä ei ole väliä, mistä he tulevat. He voivat olla paikallisia tai kansainvälisiä lahjakkuuksia.
Kielihaasteet esteenä ulkomaalaisten palkkaamisessa
Laajemmin katsottuna englannin käyttäminen ei ole yhtä mutkatonta suomalaisessa työelämässä.
Henkilöstöpalveluyhtiö Baronan tuoreen tutkimuksen mukaan 60 prosenttia työnantajista kokee, että kielelliset haasteet ovat erittäin tai melko suuri este ulkomaalaisen työvoiman palkkaamiselle.
Kielitaidon puutteen voi nähdä kahdesta näkökulmasta Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaavan johtajan Elina Koskelan mukaan.
– Toisaalta työnhakijoilla ei ole suomen tai englannin kielen taitoa, tai rekrytoivan yhtiön nykyisellä henkilöstöllä ei ole halua tai kykyä työskennellä englanniksi.
Koskela kannustaa yrityksiä joustamaan kielitaitovaatimuksista, koska väestön ikääntyessä työvoimaa tarvitaan ulkomailta.
Videolla Koskela kertoo, että ”rallienglannilla” pärjää hyvin.
Teknologia-alan erityisasiantuntijoita palkkaavissa työpaikoissa englannin käyttö on kuitenkin jo yleisempää, kertoo rekrytointiyhtiö Finders Seekersin kaupallinen johtaja Sofia Polls, joka on ollut alalla yli kymmenen vuotta.
Hänen uransa alkuvaiheessa noin kymmenesosa työnantajista ei vaatinut työnhakijoilta suomenkielen taitoa, mutta suurin osa edellytti sitä. Nykyään asetelma on kääntynyt päinvastaiseksi.
– Nyt maksimissaan kymmenen prosenttia yrityksistä vaatii suomenkielen osaamista. Se on vähentynyt pakon edessä, kun digitalisaatio ja teknologia menevät eteenpäin kovaa vauhtia.
Oxfordista valmistunut ei kelvannut
Polls on kuitenkin huomannut, että Suomessa saatetaan edelleen suhtautua turhan varovaisesti ulkomaalaisiin, joiden koulutus ja työkokemus on hankittu muualla kuin Suomessa.
Polls kertoo videolla, että rekrytoinnissa Aalto-yliopiston käynyt hakijakandidaatti voi päihittää Oxfordista valmistuneen suomalaisen esihenkilön silmissä.
Polls toivoo, että suomalaiset yhtiöt olisivat avarakatseisempia. Aallosta valmistuneet, sujuvaa suomea puhuvat insinöörit eivät riitä kaikkiin yrityksiin, joten ne päätyvät kilpailemaan samoista ihmisistä.
Helsinki vai Berliini?
Myös Woltin teknologiajohtaja Niilo Säämänen on huomannut, että suomalaiset eivät vaihda helposti työpaikkaa. Siksi osaajia tarvitaan muistakin maista, kuten Singaporesta, Brasiliasta tai Intiasta. Pätevyys ratkaisee, eikä se, mistä ihminen on kotoisin.
Säämänen kertoo videolla, kuinka hänen pitää vakuuttaa uudet työntekijät siitä, että heidän kannattaa valita Helsinki esimerkiksi Berliinin sijaan.
Sofia Polls huomauttaa, että ulkomaalaiset voivat tuoda uudenlaista ajattelua yhtiöön, mikä edistää kansainvälistä liiketoimintaa, koska nämä tuntevat hyvin kotimaidensa markkinat ja kuluttajien mieltymykset.
Tämä on yksi syy, minkä vuoksi esimerkiksi peliyhtiö Supercell palkkaa mielellään ulkomaalaisia osaajia.
Puoliso voi ratkaista, jääkö osaaja Suomeen
Kun osaaja saadaan Suomeen, hänet halutaan myös pitää täällä. Sitä varten Supercell on palkannut erityisen henkilön, joka tukee ulkomaalaisten työntekijöiden ja heidän perheidensä kotoutumista.
Hän on Melanie Dower, joka tuli Suomeen Uudesta Seelannista yli kymmenen vuotta sitten, kun hänen miehensä rekrytoitiin Supercellille.
Dowerin mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden puolisoiden on hyvin vaikea työllistyä Suomessa, vaikka monet heistä ovat korkeasti koulutettuja.
– Jos puolisolla ei ole täällä mielekästä tekemistä, perhe saattaa lähteä pois ja menetämme hyvän ihmisen.
Toinen kynnyskysymys ulkomaalaiselle osaajalle voi olla se, saavatko lapset englanninkielisen koulupaikan.
Dower kertoo videolla, että englanninkielisen opetuksen lisääminen kasvattaisi hänen mielestään Suomen vetovoimaa.
Maahanmuuttoviraston mukaan työperusteisen maahanmuuton kasvu on taittunut. Erityisasiantuntijoiden hakemuksia on tullut tammi-syyskuussa vähän alle tuhat eli neljänneksen vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.
Hallituksen esitys kuuden kuukauden maastapoistumissäännöstä muun muassa työttömäksi jääneille erityisasiantuntijoille on eduskunnan käsittelyssä.
Nokiassa, Supercellissä ja Woltissa pelätään, että toteutuessaan maastapoistumissääntö vahingoittaa Suomen mainetta ulkomaalaisten osaajien silmissä.
