Wolt kiistää, että maratonneuvottelut lähettien kanssa olisivat jumissa.
Woltin ruokalähetiksi pääsyyn on pitkä jono.
Yhtiön mukaan Suomessa 20 000 henkeä on jonossa tehdäkseen ruokalähetin keikkoja, mutta joutuu odottamaan pääsyä alustalle.
Määrä on suuri, jopa kolme kertaa niin suuri kuin Woltin aktiivisten lähettien määrä. Woltin mukaan 6 400 lähettiä on tehnyt sille keikkaa kolmen viime kuukauden aikana.
– Kylmänä kautena tilausten määrä kasvaa, eli lähikuukausien aikana niin sanottua jonoa pystytään varmaan purkamaan, sanoo Woltin yhteiskuntasuhdejohtaja Olli Koski.
– Mutta jono on aika pitkä, joten voi kestää jonkin aikaa, hän jatkaa.
Wolt rajoittaa pääsyä alustalleen, koska myös kuljetuksia on rajallinen määrä. Jos kaikki pääsisivät yhtä aikaa alustalle, vain harvalle riittäisi kuljetettavaa.
Wolt vastaa kritiikkiin: ”Tässä on julkisuuden kautta yritetty ehkä luoda hieman painetta”
Woltilla ja ruokaläheteillä on meneillään pitkä kiista palkkioista.
Yle kirjoitti asiasta ja alustatyöläisten järjestäytymisestä eilen sunnuntaina:
Lähettien ammattiosasto PAM Couriers Finland ja sen kattojärjestönä toimiva Palvelualojen ammattiliitto PAM lähettivät perjantaina tiedotteen, jonka mukaan neuvottelut ovat jumissa.
Ammattiosaston puheenjohtaja Papy Nkunda kertoi Ylelle, että neuvottelut ovat olleet niin pitkät ja hankalat, että on herännyt epäily, käykö Wolt neuvotteluja tosissaan.
Wolt kiistää, että neuvottelut olisivat jumissa tai ettei niitä olisi käyty tosissaan.
– Neuvotteluja on käyty vakavassa hengessä, ja molemmat osapuolet ovat tehneet esityksiä neuvottelujen kuluessa, Koski sanoo.
– Tässä on julkisuuden kautta ehkä yritetty luoda hieman painetta, ja nyt molemmat osapuolet arvioivat tilannetta. Luulisin, että päästään kuitenkin järjestäytyneesti ja hyvässä hengessä kokoontumaan taas.
Koski on samaa mieltä siitä, että kysymykset ovat hankalia. Hänen mukaansa sopimus olisi laatuaan ensimmäinen, ja samantapaisia neuvotteluja on käyty kahdessa–kolmessa muussakin maassa.
– Tässä ollaan tekemässä aivan uudenlaista sopimusta. Suomessa ei ole ollut aiemmin alustatyöntekijöille sopimuksia, Koski sanoo.
Neuvotteluissa on keskusteltu monista asioista, mutta keskeisin kiistakapula on raha eli lähettien ruokakuljetuksista saamien palkkioiden suuruus.
– Kaikissa neuvotteluissa on usein niin, että raha ratkaisee. Se on tässäkin varmasti se tärkein kysymys.
Woltin mukaan kaikki tehdyt esitykset olisivat toteutuessaan nostaneet lähettien palkkiotasoa.
PAM Couriers Finlandin mukaan esityksiä ei ole hyväksytty, koska nostot olisivat olleet hyvin pieniä verrattuna aiempiin leikkauksiin.
Tyytymättömiä on vähemmistö – mutta silti monia
Wolt sanoo ymmärtävänsä, että osa läheteistä on tyytymättömiä palkkioihin.
– Ehkä sellainen asia, joka lähettiyhteisössä on aiheuttanut keskustelua, on että palkkiomallia on muutettu tässä vuosien varrella, Koski sanoo.
Woltin mukaan osa on kokenut muutokset hyvinä ja osa huonoina. Koski uskoo, että tyytymättömät pitävät enemmän ääntä kuin tyytyväiset.
Mikä on yhtiön arvio siitä, kuinka iso osa sen runsaasta 6 000 lähetistä on tyytymättömiä?
– Selvä vähemmistö. Kaksi kolmasosaa tekee kuljetuksia Woltille hyvin osa-aikaisesti tai sivutoimisesti, ja silloin alustatyö on parhaimmillaan, Koski jatkaa.
Tyytymättömien todellinen kokonaismäärä on epäselvä. PAM Couriers Finland on puhunut ainakin sadoista tyytymättömistä läheteistä.
Joka tapauksessa alalla on nähtävissä jakoa kahteen. Woltin mukaan esimerkiksi 43 prosenttia sen läheteistä on korkeakoulutettuja.
Mutta Suomen, muiden Pohjoismaiden ja Baltian Wolt-läheteistä noin kaksi kolmasosaa on maahanmuuttajia. Se on muihin alueisiin verrattuna poikkeuksellista, yhtiö sanoo.
Se kertoo siitä, että monelle maahanmuuttajalle alustatyö on helpoin tai jopa ainoa vaihtoehto johon tarttua – ainakin jos alustalle pääsee pitkästä jonosta.
