Vuonna 2007 perustetun Fennovoiman alkuperäinen idea oli rakentaa länsimaisella teknologialla ydinvoimala, joka vähentäisi Suomen energiariippuvuutta Venäjästä.
Toisin kävi: hankkeesta tuli Venäjän ulkopolitiikan väline, joka uhkasi sitoa Suomen yhteistyöhön Venäjän kanssa vuosikymmeniksi. Nyt Fennovoiman ja Rosatomin pystyttämiä rakennuksia Pyhäjoella on alettu purkaa.
– Eniten aikoinaan hämmästytti se, miten pitkään asioita yritettiin selitellä parhain päin, vaikka useassa kohtaa projektin poliittisuus tuli esiin ja se alkoi näyttää kohonneen riskin hankkeelta, pohtii Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari.
Sekä Suomen hallitukset että EU:n komissio näkivät asian vain taloudellisena yhteistyönä vielä Venäjän miehitettyä Krimin ja aloitettua Itä-Ukrainan sodan.
Vasta Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 muutti tilanteen. Suomessa alettiin kokea Venäjä uhkana ja alettiin katsoa kaikkea yhteistyötä Venäjän kanssa myös poliittisesta näkökulmasta.
Tässä jutussa asiaa kaksi tutkijaa, entinen toimitusjohtaja ja aktivisti kertovat omat näkemyksensä hankkeen kulusta.
Videolta voit kerrata hankkeen vaiheet tiivistettynä.
Venäjälle energia on ulkopolitiikkaa
Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt Saari oli mukana kirjoittamassa Ulkopoliittisen instituutin vuonna 2016 julkaistua Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueella -raporttia, jossa pohdittiin Itämeren alueen turvallisuusuhkia ja hybridivaikuttamisen keinoja.
Paperia syytettiin sen ajan Suomessa russofobisesta asenteesta, uhkakuvien maalailusta ja pelottelusta. Saari kertoo kuitenkin, että muutamat ulko- tai turvallisuuspolitiikan keskeiset toimijat totesivat kahden kesken, että heidän tilannekuvansa ja analyysinsa oli samansuuntainen.
Venäjään liittyvistä riskeistä ei kuitenkaan keskusteltu vielä avoimesti julkisuudessa.
Siksi Suomessa ei Saaren mukaan laajasti silloin ymmärretty, minkälainen ulkopoliittinen väline ydinvoimaprojekti on Venäjälle.
– Rosatomin Fennovoima-hanke oli eräänlainen Venäjän porkkanahanke, missä pyrittiin saamaan pitkäaikaista vaikutusvaltaa Suomessa sitomalla meidät tähän projektiin kymmeniksi vuosiksi.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan ydinvoimahanke pantiin jäihin nopeasti.
– Virkamiehistössä ja poliittisessa eliitissä poliittinen analyysi ja ehkä myös turvallisuuspoliittinen ajattelutapa muuttui jo aikaisemmin. Jännittävää kyllä kaupallisissa suhteissa se näkyi vasta viiveellä, sanoo Saari.
”Näytti, ettei mikään voisi kaataa hanketta”
Itä-Suomen yliopiston ydinvoimapolitiikan ja -etiikan tutkija Maarit Laihosen väitöskirja Ydinvoiman poliittinen esileikki käsittelee muun muassa Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen liittyvää poliittista päätöksentekoa.
Laihosen mukaan päätöksenteossa oli valtava määrä taloudellisia oletuksia, uskoa ja aluepoliittisia toiveita.
– Sanoisin, että aika moni poliitikko toimi kuitenkin ihan hyvässä uskossa.
Hän yllättyi kun Venäjän Krimin valtaus ja hyökkäys Itä-Ukrainaan vuonna 2014 ei vaikuttanut oikeastaan millään tavalla Suomen yhteistyöhön Rosatomin kanssa. Sotaa käyvän maan kanssa jatkettiin hanketta, johon liittyi paljon erilaisia turvallisuuskysymyksiä.
Pitkään näytti siltä, että mikään ei voisi Fennovoiman hanketta kaataa. Tämä hämmensi ydinvoimatutkijaa.
Säteilyturvakeskuksen raporteissa tilanne näytti niin epätoivoiselta, että mikä tahansa muu teollisuushanke olisi kaatunut jo aiemmin.
Maarit Laihonen
Laihosen mielestä uskomattomin Fennovoima-käänne oli kroatialaisen bulvaaniyhtiön Migrit Solarna Energijan tapaus ja keskustelu hankkeen kotimaisesta omistajuudesta.
Fortum oli aiemmin ilmoittanut, että se tulee mukaan Fennovoimaan vain, jos se saa vastineeksi enemmistöosuuden perustettavasta venäläisestä vesivoimavoimayhtiöstä. Yhtiö kuitenkin käänsi kelkkansa ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) saattoi kertoa kesäkuussa 2016 kotimaisuusasteen täyttyvän.
– Minulle on hyvin painunut mieleen Rehnin ilme, kun hän asian esitteli, sanoo Laihonen.
Iltalehden toimittaja Lauri Nurmi kertoo kirjassaan Suomen salattu tie Natoon, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja Rehn painostivat vuonna 2015 vastentahtoisen Fortumin osakkaaksi Fennovoimaan. Sipilää tai Rehniä ei ole haastateltu kirjaan.
”Tämä viedään läpi, vaikka mitä tapahtuisi”
Myös ydinvoimalaa vastustaneen Pro Hanhikiven johtohahmon, Helena Maijalan mielestä rakennuslupahakemuksen ottaminen käsittelyyn puutteellisena kesällä 2015 oli uskomaton farssi.
– Ajattelin silloin, että tämä taidetaan viedä läpi, vaikka mitä tapahtuisi, sanoo Maijala.
Rakentaminen aloitettiin tien teolla. Se tehtiin lainvoimaa vailla olleella maisematyöluvalla. Pro Hanhikivi teki asiasta valituksen hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen.
Sen jälkeen yhdistys valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
KHO:n päätös oli hämmentävä: sen mukaan aloittamisoikeutta ei olisi pitänyt antaa, ja Fennovoimalle olisi pitänyt asettaa vakuus, mitä ei tehty.
Päätöksessä kuitenkin todettiin, että koska maisematyöluvan mukainen toimenpide on jo tullut suoritetuksi, enempi lausuminen tältä osin raukeaa ja valitus hylätään.
Eli ihan sama mitä Fennovoima teki, siihen ei kukaan puuttunut.
Helena Maijala
”Länsi yritti hoitaa Venäjän kanssa asioita rauhanomaisesti”
Kun Toni Hemminki tuli Fennovoiman toimitusjohtajaksi 2014 Rosatom oli jo mukana hankkeessa, ja Venäjä oli miehittänyt Krimin ja hyökännyt Itä-Ukrainaan.
Hän kertoo pohtineensa asetelmaa ja päätyneensä Suomen hallituksen ja Eu:n komission linjoille.
– Koko länsi yritti hoitaa Venäjän kanssa asioita rauhanomaisesti ja järkevällä tavalla, mikä tietysti tällä hetkellä näyttäytyy vääränä taktiikkana.
Hän muistaa myös erikoisimpana vaiheena kotimaisuusasteen ympärillä käydyt omistajakeskustelut.
Ylen A-Studiossa 1.7.2015 Hemminki lausui, ettei kroatialainen yllätysosakas Migrit Solarna Energija ole venäläinen bulvaaniyhtiö.
– Annoin lausunnon saamani tiedon pohjalta. Toimitimme työ- ja elinkeinoministeriölle SF Voimaosakeyhtiön meille toimittamia papereita. Fennovoima oli väliyhtiö ja toimi sen mukaan, mitä omistajat meille kertoivat, sanoo Hemminki nyt.
Hänen mukaansa venäläisillä oli huomattavia vaikeuksia omaksua Säteilyturvakeskuksen vaatimukset ja toimittaa dokumentaatio vaaditulla tavalla. Siihen Fennovoima viittasi kun ilmoitti lopettavansa hankkeen.
– Uskon, että juurisyy on siinä, että he eivät omaksuneet ajatusta, että heidän täytyy toimia täällä eri tavalla kuin muualla, sanoo Hemminki.
Olisiko hanke kuitenkin voinut onnistua ilman Venäjän täysimittaista sotaa Ukrainassa? Audiolla Hemminki kertoo näkemyksensä.
Tällä hetkellä Fennovoiman ydinvoimalahankkeen kohtalo näyttää sinetöidyltä. Rahaa on tähän mennessä kulunut noin 1,4 miljardia euroa. Työt Hanhikivenniemellä ovat pysähtyneet, yhtiö on ajettu alas ja rakennusten purkaminen on aloitettu.
